Kasvit muokkaavat pihan tunnelman

Puut luovat puutarhan katon

Ollakseen viihtyisä piha tarvitsee lattian, seinät ja katon, aivan kuten sisätilatkin. Mittakaava ulkotiloissa vain on huomattavasti suurempi. Puut tuovat puutarhaan kaivattua korkeusvaihtelua ja katosmaista tunnelmaa.

Puun ei tarvitse olla suuri, sillä pienikin runkopuu (esim rungollisiksi kasvatettu syreeni tai syyshortensia), tuo istutusalueille mielenkiintoa. Kapeakasvuiset puut (esim pylväspihlaja tai serbiankuusi), sopivat tuomaan korkeutta ahtaisiinkin paikkoihin. Hyötykasvi-ihmisen valinta puutarhan puuksi on makea omena tai kirpeä kirsikka. Sopiva puu valitaan aina kasvupaikan ehdoilla, jotta se saa kasvaa täyteen kukoistukseensa ilman jatkuvaa leikkaustarvetta.

↑ Koristekirsikat hehkuvat aurinkoisella paikalla keväisin kukkahunnussa ja kesän loputtua upeissa syysväreissä.

Puut ovat tärkeitä myös talvisessa puutarhassa. Lehtipuut somistavat talvellakin ja kullakin lajilla on oma olomuotonsa, josta lajin voi tunnistaa lehdettömänäkin. Varsinkin siinä vaiheessa, kun puu on kasvanut täysikasvuiseksi, on se saanut olemukseensa oman luonteensa ja muotokielensä, voisi sanoa jopa persoonallisuutensa.

Talven tullen puutarha saattaa vaikuttaa valjulta ilman ikivihreitä kasveja. Toki ne ovat tärkeitä kasvillisuuden osasia kesälläkin, mutta ennen kaikkea puutarhan lepokauden aikana talvenvihreät kasvit pääsevät oikeuksiinsa. Havupuiden valikoima on runsas ja varmasti sopivat lajit löytyvät jokaiseen puutarhaan. Mutta niin kuin kasvivalinnoissa aina, havupuidenkin valinnassa on  tärkeää ottaa huomioon kasvupaikan olosuhteet ja aikuisen kasvin vaatima tila. Taimena kaikki havukasvit ovat sieviä ja suloisia, mutta jos ne eivät lopulta mahdukaan niille varattuun tilaan, ei ilmapiiri ole toivotun kaltainen.

↑ Koreanpihdan kävyt ovat erityisen kauniit. Kasvaakseen luontaisesti kauniin ja säännöllisen muotoiseksi, tarvitsee se runsaasti kasvutilaa ympärilleen.

Vihreät seinät

Puutarhan vihreinä seininä toimivat pensasistutukset luovat viihtyisän ja suojaisan tunnelman. Tunnelmaa voidaan muuttaa lajivalinnoilla ja luoda tyyliltään hyvinkin erilaisia tiloja puutarhan sisään. Pihaa ympäröivä aita muuttaa pihan helposti ahtaan ja kolkon oloiseksi, mutta vaikutelmaa on helppo pehmentää istuttamalla aidan eteen vaihtelevan korkuisia kukkivia pensaita ja köynnöksiä. Harkiten sijoitettuna ne toimivat samalla toivottuna näkösuojana. Kun rajalinja hämärtyy, luodaan vaikutelmaa edelleen jatkuvasta puutarhasta ja piha muuttuu reheväksi keitaaksi.

Köynnökset ovat hyvin monikäyttöisiä muuallakin kuin aidalla ja rakennusten seinustoilla. Niiden avulla saadaan oleskeluryhmä suojaiseksi ohjaamalla kasvu kehikkoon. Tai ne ohjaavat kulkua puutarhan eri huoneisiin avaamalla ”oven” seuraavaan tilaan. Tällaisena ovena toimivat vaikkapa köynnökset, jos ne kasvatetaan polun ylitse asennettuun kaareen. Köynnökset ratkaisevat myös monet pienten tilojen ongelmat, sillä useimmat niistä eivät vie leveyssuunnassa paljoakaan tilaa.

Kärhöt kukkivat upeasti ja kiipeävät tehokkaasti kehikkoon kiepauttamalla lehtihankansa tuen ympärille. Tueksi käyvät kehikot, pyramidit ja aidan rakenteet. Kovin paksun laudan tai muun rakenteen ympärille sirot lehtihangat eivät jaksa kiepahtaa, mutta silloin avuksi voi ottaa tukevat, säänkestävät narut, esimerkiksi tervanarut tai –nauhat.

Matalillakin pensasistutuksilla pihasta voidaan erottaa selkeitä alueita eri toiminnoille, kuten oleskelulle, hyötyviljelylle ja leikille. Eri toiminnoista muodostuu puutarhaan ikään kuin huoneita, jotka lisäävät jännittävyyttä, koska koko alue ei avaudu yhdellä silmäyksellä. Oikein valittu pensas on puutarhan helppohoitoinen koristaja. Hyötykasveja, kuten marjovia laikkuköynnöksiä, viiniköynnöksiä ja pensasmustikoita voi huoletta sijoitella muun kasvillisuuden joukkoon tuomaan väriä. Samalla pääset nauttimaan sadonkorjuun iloista, vaikka varsinaista kasvimaata ei puutarhassasi olisikaan.

Mitä lattiaksi?

Korkeuden vastapainona puutarhassa on tietysti oltava myös avaruutta ja matalaa kasvillisuutta. Puutarhan lattiana nurmi lienee suosituin valinta.

Nurmelle löytyy kuitenkin vaihtoehtoja. Esimerkiksi varjoisten tai pienten piha-alueiden pinnan viimeistelee matala maanpeittokasvillisuus tai vaikka sorapinta.

Maanpeitekasvillisuutta voi rakentaa myös hyötykasveista, esimerkiksi timjami ja ahomansikka viihtyvät aurinkoisilla ja hiekkaisilla mailla monivuotisena ilona. Pensaiden alla varjossa viihtyvät kukkivat maanpeittokasvit tuovat rehevyyttä ja kiinnostavaa monimuotoisuutta puutarhaan. Maanpeittokasvit voivat korvata sellaisen osan nurmikosta, joka ei ole alttiina kovalle  kulutukselle. Luonnostaan matalina ne eivät kaipaa jokaviikkoista leikkaamista ja täytettyään tilansa myös kitkemisen tarve on vähäinen.

Vaihtelua tunnelman mukaan

Helpoin tapa saada puutarhaan nopeasti lisää viihtyisyyttä ovat ruukkuistutukset. Näin myös parvekkeelle saadaan puutarhatunnelmaa. Perinteisin ruukkuistutusten muoto ovat kesäkukat, mutta muitakin vaihtoehtoja on runsaasti kokeilunhaluiselle tarhurille. 

Kesäkukkaistutuksia täydentävät ruukkuihinkin sopivat yrtit tai perennat eli monivuotiset kukat ja heinät. Myös puuvartiset kasvit soveltuvat mainiosti ruukkuihin. Esimerkiksi rungollinen marjapensas tai ballerinaomenapuu toimivat näyttävinä keskuskasveina isossa ruukussa ja tilaa jää vielä muillekin mieleisille hyötykasveille, kuten pystykasvuiselle lehtikaalille tai ryöppyävälle pensastomaatille, jotka ovat jo itsekin näyttäviä.

↑ Myös perennat sopivat erinomaisesti ruukkuihin yksin tai yhdessä kesäkukkien kanssa. Nyrkkisäännöksi sopii: isot ruukut isoihin tiloihin, pienet ruukut pieniin tiloihin.

Pihalta voi kaivaa jakamista vaativia perennoja ja saada näin ilmaista koristusta myös terassille tai sisäänkäyntiin. Uusia perennahankintoja voi aluksi istuttaa ruukkuihin kasvamaan ensimmäiseksi kesäksi ja samalla miettiä niille sopivaa sijoituspaikkaa puutarhassa. Monet kestävät perennat saattavat myös talvehtia ruukuissa, jolloin istutus vain komistuu vuosi vuodelta. Ellei sitten vaihtelunhalu yllätä tarhuria.

Teksti: Sanna Numminen ja Tuuli Järvinen, kuvat: Tuuli Järvinen ja Shutterstock