Talon katon kuuluisi olla kestävä ja pitkäikäinen talon suoja. Sitä se onkin, kunhan muistaa, että kattokin vaatii puhdistusta kerran pari vuodessa ja perusteellisemman huollon aina 10–20 vuoden välein. Vuosittaisen puhdistuksen yhteydessä on hyvä tarkistaa myös katon yleiskunto.
Ilmaston lämpeneminen pidentää nollan molemmin puolin liikkuvaa lämpöjaksoa talviaikaan. Jatkuva pakkasen ja lauhan vaihtelu aiheuttaa sen, että tiili- ja vartti/mineriittikatteiden huokosissa oleva vesi jäätyy ja sulaa toistuvasti, mikä tuottaa pakkasrapautumista. Rapautuminen rikkoo katon pintaa ja aiheuttaa lisää huokoistumista. Pahimmillaan se johtaa katemateriaalin vaurioitumiseen, jopa katon vuotamiseen ja kalliiseen vesivahinkoon. Huokoisuus altistaa katon myös sammalen ja jäkälän kasvulle. Kasvusto puolestaan kiihdyttää pakkasrapautumista ja niinpä sammaloituminen onkin selvä merkki suojakäsittelyn tarpeesta.
Tiili on luja ja kestävä katemateriaali, mutta tiilikaton pinnoitusta ei pidä unohtaa. Vesi pääsee imeytymään huokoisen tiilen sisään, ja yksi kattotiili voi imeä vettä itseensä jopa 300 grammaa. Tämä nostaa katon painoa paljon ja rasittaa kattorakenteita.
MAINOSHuokoisuus altistaa myös sammalen kasvulle, mikä on merkki tiilikaton pinnoituksen tarpeesta. Sammal ja jäkälä syövät tiilen sisällä olevaa kalkkia, jolloin tiili haurastuu ja imee enemmän vettä sisäänsä ja pakkasrapautuminen kiihtyy. Pakkasrapautumista tapahtuu, kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin ja tiilen huokosissa oleva vesi jäätyy ja sulaa useita kertoja. Seurauksena voi olla jopa katon vuotaminen ja mittava kattoremontti.
Aurinko, vesi, lumi ja jää kuluttavat peltikatosta vanhaa maalipintaa, jonka jälkeen sinkkipinta syöpyy pois ja pelti alkaa ruostua. Peltikatto vaatiikin säännöllistä huoltoa. Jos syöpyminen on jo pitkällä, tarvitaan perusteellinen korjausmaalaus.
MAINOSMineriittikatto ja sitä vastaavat kuitusementtikatto tai varttikatto ovat monien mielestä ominaisuuksiltaan parhaita kattotyyppejä. Kattoa kuluttavat voimat ovat samoja kuin muillakin kattotyypeillä eli muun muassa sammalen, jäkälän ja levän kasvu, pakkasrapautuminen, auringon uv-säteily ja ilmansaasteet. Varsinkin uv-säteily on usein kuluttanut mineriittikaton pintaa, mikä näkyy haalistuneena värinä tai pinnoitteen kulumisena.
Haalistunut väri ja sammal ovat merkkejä pinnoituksen tarpeesta. Pakkasrapautumista tapahtuu, kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin ja varttikaton sisällä oleva vesi jäätyy ja sulaa useita kertoja, jolloin varttilevy rapautuu ja saattaa haljeta. Seurauksena voi olla katon vuotaminen ja suuren kattoremontin tarve.
Aurinko, vesi, sammal, lumi, jää ja pakkasrapautuma kuluttavat myös huopakatosta suojaavaa kulutuspintaa pois, jolloin bitumi tulee esille ja tekee ennen pitkää reiän huopakattoon. Huopakatto vaatii tällöin paikkaustoimenpiteitä sekä uudelleenpinnoituksen. Mittavaa kattoremonttia ei tarvita, jos pesu ja pinnoitus suoritetaan oikein.
MAINOS