Pientaloasujan asialla: ilma-vesilämpöpumppu – Ilma-vesilämpöpumppu toi kepeyden lämmittämiseen

↑ Ulkoyksikkö asennettiin terassille parvekkeen alle, koska siinä on riittävästi ilmaa pumpun käyttöön. Terassi suojaa laitetta roskilta ja lumelta.

Taloomme asennettiin viime talvena ilma-vesilämpöpumppu öljylämmityksen tilalle. Aika oli nyt oikea, sillä lähes 20 vuotta palvellut öljypoltin alkoi reistailla ja lisäksi tuntui tarpeelliselta päästä eroon fossiilista polttoainetta käyttävästä lämmitysmuodosta.

Rahan säästö ei ollut minulla päällimmäisenä mielessä uuden lämmitysjärjestelmän valinnassa, vaan tärkeimpiä kriteereitä olivat huolettomuus ja varmuus. Siisteys tuntui myös houkuttelevalta, sillä öljylämmityksestä tulee tekniseen tilaan jonkin verran nokea ja öljyn katkua.

Asennuksen nopeus ja helppous oli myös olennainen valintakriteeri. Tuntui paremmalta valita järjestelmä, jonka asennustyöt sujuisivat parissa päivässä ilman kuukausien odottelua. Ilma-vesilämpöpumppuun ei useimmilla pakkakunnilla tarvita edes toimenpidelupaa niin kuin maalämpöön, mutta oman paikkakunnan vaatimukset kannattaa tarkistaa etukäteen.

Toki ilma-vesilämpöpumppu toisi myös säästöä lämmityskustannuksiin, parhaimmillaan jopa 60 prosenttia. Meillä on huvennut öljyyn vuosittain 2 000–3 000 euroa, johon ynnättiin vielä huolto- ja nuohouskustannukset.

Ilma-vesilämpöpumpulla lämmityskulut olisivat laskennallisesti hieman yli 830 euroa, joten meillä säästöä tulisi luvatut noin 60 prosenttia. Puolen vuoden kokemuksen jälkeen tuo laskukaava näyttäisi pitävän kutinsa.

Lämmityksen luotettavuudella on omakotitalossa iso merkitys, etenkin talvisin. Nyt meillä lämmitys toimii todella hyvin ja tarkasti – stressittömästi. Tekninen tila on puhdas kuin keittiö. Sisälämpötilan säätäminen diginäytöstä on yhtä helppoa kuin herätyskellon käyttäminen kännykässä.

Luotettava merkki ja laadukas kone

Ilma-vesilämpöpumpun valinnassa kannattaa luottaa tunnettuihin merkkeihin, joilla on Suomessa vahva maaorganisaatio. Tärkeää on, että ilma-vesilämpöpumpun toimittajan tavoittaa vielä vuosia asennuksen jälkeenkin ja varaosia saa nopeasti myös keskellä kylmintä talvea, eikä niitä tarvitse tilata toiselta puolelta maailmaa. Tällaisia luottomerkkejä ovat esimerkiksi Bosch, Termia, Nibe ja Mitsubishi Electric.

Minulle Bosch oli entuudestaan tuttu laatumerkki, jonka Compress 7000i AW -ilma-vesilämpöpumppuun lopulta päädyin. Se on ilma-vesilämpöpumppujen mersu, joka on suunniteltu nimenomaan Pohjolan oloihin – uskomatonta kyllä, mutta Suomen markkinoilla on myös laitteita, joita ei ole lainkaan tarkoitettu pohjoisen kylmyyteen. Lisäksi Boschin 6 vuoden laitetakuu ja 10 vuoden kompressoritakuu herättävät luottamusta. Lisätakuun saa, kun ostaa lämpöpumpun ja asennuksen sertifioidulta Bosch Lämpömestarilta.

Koko järjestelmä asennuksineen meidän taloomme maksoi 15 550 euroa. Asennus sisälsi vanhan öljyjärjestelmän purkamisen ja poisviennin sekä ensihuollon, ja sen osuus kokonaishinnasta oli noin 30 prosenttia.

Toki Ely-keskuksen 4 000 euron tuki öljylämmityksestä luopumiseen pienentää maksettua summaa melkoisesti, kunhan se joskus tipahtaa tilille. Asennus tehtiin meille helmikuussa ja hakemus lähti Ely-keskukseen saman tien. Vieläkin odottelen jonossa valtion budjetin tukirahoja, jotka kuuleman mukaan jossain vaiheessa saapuvat.

↑ Asennus onnistui ongelmitta keskellä lumisinta ja kylmintä talvea.

Asennus keskitalvella sujui kuin tanssi

Asennus hermostutti minua, koska se ajoittui ankarimpaan talveen: lunta tuli joka päivä monta kymmentä senttiä ja pakkaset paukkuivat. Pelkäsin myös, että talomme kylmenee, jos asennus kestää pitkään – ikävä kyllä talo- ja rakennushommissa olen oppinut varautumaan siihen, että työmiehet katoavat jonnekin, kun ongelmia ilmaantuu.

Pelkoni oli täysin turha. Meillä asennukseni teki Tom Allen Senera, joka on Bosch Lämpömestari. Mitään yllättävää ei tapahtunut, asennus valmistui luvatussa ajassa eli kahdessa päivässä, eikä talo ehtinyt kylmentyä.

Asentajat toivat meille pattereita turvaksi 20 asteen pakkasyöhön, eivätkä valittaneet edes siitä, että ympärillä oli kinoksia ja pakkasta riitti myös asennuspäiviksi. Asennusta edelsi vanhan öljykattilan ja -säiliön purku sekä vienti kierrätykseen.

↑ Vanha öljypolttimo purettiin ja vietiin pois. Ilma-vesilämpöpumpun sisäyksikkö on huippuunsa kehitetty tekninen laite.

Sain pikaperehdytyksen laitteeseen: huonelämpötila säädetään sopivaksi sisäyksikön digitaaliselta näytöltä ja ilma-vesilämpöpumppu huolehtii, että lämpötila pysyy siinä. Siinäpä ne tärkeimmät. Itse pidän tärkeänä, että asiakassuhteeni asennusfirmaan jatkuu niin kauan kuin minulla on sen asentama laite. Nyt minulla on numero, johon voin soittaa aina kysymysten tai ongelmien ilmaantuessa.

Muutaman kuukauden päästä järjestelmän asentamisesta tilasin asennukseen kuuluvan ensihuollon ja sain vielä tarkemman perehdytyksen sisäyksikön säätämisestä sekä lyhyen listan itse tehtävistä huoltotöistä, joita ovat ulkoyksikön kondenssiveden kaukalon puhdistus ja sisällä paineastian paineen tarkistus sekä hiekkasihdin puhdistus.

↑ Tässä asennetaan ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikköä.

Sähkövastus tulee apuun, kun sitä tarvitaan

Ilma-vesilämpöpumppu on käynnissä tarpeen mukaan, muttei suinkaan koko ajan. Käydessään se pitää pientä hurinaa ottaessaan lämpöä talteen ilmasta. Kesällä, kun on muutenkin lämmintä, ulkoyksikkö ei pukahdakaan, paitsi käyttövettä lämmittäessään.

Moni kuluttaja – myös minä – ei tule ajatelleeksi, että ilma-vesilämpöpumppu on itse asiassa osa sähkölämmitystä: sähkö on päälämmönlähde ja ilma-vesilämpöpumppu avustaa lämmityksessä säästäen sähköä peräti 60–70 prosenttia.

Ulkoyksikön puhallin kierrättää ulkoilmaa. Sen lämpö saa höyrystimen kylmäaineen muuttumaan kaasuksi, joka kuumenee kompressorissa. Kuuman kaasun avulla lämmitetään lattialämmityksen vesi ja käyttövesi.

– Lämmitysperiaate on ihan sama kuin suorassa sähkölämmityksessä, mutta lämpöpumpputekniikka tekee sen edullisemmaksi. On ihan normaalia ja asiaan kuuluvaa, että laite käyttää välillä sähkövastusta, kertoo Mikko Ranta Boschilta.

Monesti kuulee puhuttavan, että ilma-vesilämpöpumppu sammuu vasta 20 tai 26 pakkasasteessa ja sen jälkeen lämmityksen hoitaa sähkövastus.

– Se ei tarkalleen ottaen pidä paikkaansa, sillä sähkövastus tulee avuksi tarpeen mukaan eli jo aiemmin, jos tarvitaan. Niin kauan kuin energiaa saadaan ulkoyksiköstä ulos järkeviä määriä, se toimii. Sähkövastus voi kuitenkin tulla apuun jo vaikka kolmessa lämpöasteessa tai aikaisemmin.

Ilma-vesilämpöpumpun kaveriksi kannattaa tilata ympäristösähköä sähkölaitokselta tai jopa asennuttaa katolle aurinkopaneelit eli oma ekologinen aurinkosähkövoimala. Silloin voi luottaa, että lämmitys ei kuormita ympäristöä.

↑ Huonelämpötilaa asukas voi säätää itse sisäyksiön ohjauspaneelista. Jos osaa käyttää kännykkää, tämäkin onnistuu.

Vain pientä huoltoa

Vaikka ilma-vesilämpöpumppu huoleton onkin, sen olemassaoloa ei sovi tyystin unohtaa. Jokainen sähkömekaaninen laite vaatii jonkin verran huolenpitoa – vaihdetaanhan imuriinkin pölypussit.

Ammattilaisella laite kannattaa tarkistuttaa kolmen vuoden välein. Minun tehtäväkseni jää säätää sisäyksikön lämpötila sopivaksi ja tarkistaa ulkoyksiköstä, ettei lumiraja nouse puhallinmoottorin siipiin asti ja että lehdet sekä muut roskat pysyvät visusti laitteen ulkopuolella. Lisäksi aina lämmityskauden alussa, eli ilmojen viilentyessä, on hyvä tarkistaa, ettei sulatusveden astiaan ulkoyksikön takaosassa ole kertynyt roskaa tukkeeksi asti.

– Jos laite menisi tukkoon, sisäyksikkö antaa hälytyksen ja kertoo yleensä myös syyn. Hälytyksen sattuessa pitää tilata huolto paikalle tai puhdistaa tukokset itse, Ranta neuvoo.

– Lisäksi, jos talossa tehdään jotain lämmitysjärjestelmään vaikuttavia huolto-, rakennus- tai muutostoimia, kannattaa tarkistuttaa ilma-vesilämpöpumpun ja sisäyksikön toiminta huollon ammattilaisilla.

Mikään ei ole ikuista, ei edes ilma-vesilämpöpumppuni. Laadukas pumppu kestää 15–20 vuotta, kunhan huolehdin siitä hyvin. Lämpöpumppujen kehitys on ollut viime vuosina huimaa, joten on jännittävää nähdä, millaisia lämmitysjärjestelmiä sitten 20 vuoden päästä on tarjolla. 

Teksti: Susanna Cygnel, kuvat: toimitus

Lue lisää: Ilma-vesilämpöpumppu vs. maalämpöpumppu – kumpi sopii sinun taloosi