Remontoija – Turvallinen kattoremontti on kaikkien etu

Omakotiasuja ei kattoremonttia tilatessaan välttämättä tule miettineeksi remonttia tekevien työntekijöiden turvallisuutta,
mutta onneksi sekä Aluehallintovirasto että alan johtavat yritykset tekevät niin.

Vuosien ajan työturvallisuustarkastajat ovat kiertäneet kattoremonttikohteissa tarkistamassa remonttiporukoiden turvallisuusohjeiden noudattamista, ja lähes poikkeuksetta on ollut jotain huomauttamista.

Ohjeita ei usein noudateta muun muassa siksi, että turvallisuusvälineiden koetaan hankaloittavan ja hidastavan työn tekemistä. Työn hidastuminen tarkoittaa myös kustannusten kasvamista, mikä heikentää turvallisuusmääräyksiä noudattavan yrityksen kilpailukykyä työn tilaajan tuijottaessa usein pelkkää tarjouksen loppusummaa.

Onneksi turvallisuusasioissa on kehitytty ja nyt kattoremontin voi saada kilpailukykyiseen hintaan myös sellaisilta yrityksiltä, jotka huolehtivat työntekijöidensä turvallisuudesta.

↑ Vanha mineriittikate on halkeillut paikoin. Jiirien kohdalla vanhasta katteesta puuttui jopa paloja.

Katolla on elinkaari

Vantaalla 1980-luvulla valmistuneen talon katto oli tehty mineriittilevyistä, eli tutummin Vartti-katteesta. Kattoa oli jo kertaalleen ehostettu maalilla noin neljä vuotta sitten, mutta viimeisimmässä tarkastuksessa kävi ilmi, että sekä kate että aluskate olivat väistämättä tulleet elinkaarensa päähän.

Kate oli muutamasta kohdasta haljennut tai siitä oli irronnut kokonaisia palasia, ja kiinnittämiseen käytetyt naulat törröttivät siellä täällä pystyssä. Muovinen aluskate oli vuosien saatossa haurastunut, ja useassa kohdassa näkyi selkeitä repeämiä.

↑ Vanhat rännit olivat vielä ehjät ja toimintakuntoiset, mutta niiden puhdistus oli hankalaa sisäpuolisen kiinnityksen takia.

Myös katon päätylaudat olivat pahasti auringon polttamat, joten niidenkin vaihto oli edessä. Ainoastaan talon alkuperäiset alumiiniset rännit olivat edelleen täysin ehjät ja toimintakuntoiset, joskin ajan hammas näkyi niiden ulkoasussa.

Onneksi katon yläpohja on hyvin tuuletettu, joten mahdolliset pienet vuotojen aiheuttamat kosteudet ovat kuivuneet ajan saatossa pois.

↑ Aluskatteessa näkyi repeämiä monin paikoin.

Katon tarkastuksen suoritti Vesivek, joka tarjoaa kaikille talon omistajille maksuttoman katon tarkastuksen ja toimittaa siitä myös kirjallisen raportin. Tarkastuksen teettäminen ja raportin saaminen ei velvoita tilaamaan tai edes pyytämään yritykseltä tarjousta.

↑ Nostolaite helpottaa tavaroiden tuomista työmiesten ulottuville.

Telineistä turvallisuutta

Suomessa on jo noin reilun kahden vuoden ajan yleistynyt käytäntö, jossa kattoremontoitavan talon ympärille kootaan rakennustelineet ennen varsinaista remonttia. Telineillä korvataan kattokaiteet ja asentajien turvavaljaat.

Ilman kaiteita ja valjaita remontti sujuu helpommin kuin niiden kanssa. Työvaiheet, kuten päätylautojen, räystäslautojen ja rännien kiinnitys, päästään tekemään mukavassa työasennossa. Se näkyy myös parempana työn jälkenä. Mikäli työmies sattuu horjahtamaan katolla, hän laskeutuu kaatuessaan telineiden ylimmälle tasolle ja todennäköisesti melko pienin vaurioin.

Lisäksi mahdollisesti putoavat työvälineet ja tarvikkeet päätyvät telineiden ylimmälle tasolle sen sijaan, että niitä tarvitsisi etsiä pihalta tai omistajien kukkaruukuista. Tämä lisää myös asukkaiden turvallisuutta kattoremontin aikana.

↑ Vesivek käyttää ekologisella homesuoja-aineella käsiteltyä puutavaraa. Suoja-aine antaa tumman sävyn.

Kehittyneet työvaiheet, nopeampi remontti

Kun kattoremontissa hyödynnetään nostolaitteita sekä vanhan katon purkamisessa että uuden katteen asentamisessa, remontti nopeutuu huomattavasti. Myös työturvallisuus paranee, kun purkujätettä ei vain heitetä alas maahan tai tavaraa kanneta edestakaisin huojuvilla tikkailla. Näin eteni myös tämä Vesivekin tekemä katoremontti.

↑ Hyvä ja turvallinen työympäristö helpottaa räystäiden asennusta.

Remontoitavassa 1980-luvun talossa vanha mineriittikatto, aluslaudat ja -kate purettiin ensin. Koska vuoteen 1987 asti valmistettiin mineriittilevyä, joissa oli asbestia, katteen purkamisessa tuli noudattaa tarkasti asbestipurkuohjeita. Purkaminen on luvanvaraista työtä, ja purkajilla pitää olla päällään suojavälineet. Puretut levyt pussitettiin jo katolla ja vietiin muusta purkujätteestä erillään pois.

Purkamisen jälkeen asennettiin uusi aluskate ja aluslaudat. Uudeksi katteeksi omistajat valitsivat talon tyyliin sopivan mustan tiiliprofiilisen teräskatteen.

Vanhat rännit korvattiin uusilla Vesivekin alumiiniränneillä, mutta malli muuttui kulmikkaista pyöreisiin ulkopuolisella kiinnityksellä oleviin, koska ne on helppo pitää puhtaana ja muutenkin toimivat hyvin.

↑ Uusi kate istuu talon tyyliin erittäin hyvin.

Mitä maksoi ja kauanko kesti?

Koko kattoremontti vantaalaiseen 1980-luvun taloon maksoi 22 800 euroa. Täyden kotitalousvähennyksen jälkeen kahdelle hengelle hinnaksi jäi 18 300 euroa.

Remontti kesti kaikkineen 5 päivää: telineiden pystytys 1 päivä, remontti 3 päivää ja telineinen purku 1 päivä.

↑ Uudet rännit on helppo pitää puhtaana. Arvo-kourut eivät raidoitu ulkopinnaltaan muotoilunsa ansiosta.

Muista tärkein – työmaan turvallisuus

1. Työturvallisuusmääräykset on huomioitava yhtä lailla pienillä kuin isoillakin työmailla.

2. Rakennustelineet ovat ensisijainen putoamissuojaus – talon ympäri kiertävät telineet suojelevat remontin tekijöitä.

3. Turvavaljas-köysi-yhdistelmällä koko kattoremontti on mahdoton toteuttaa.

4. Kattokaiteita ei saa laittaa vanhoihin rakennuksiin nojatikkailla, koska se on vaarallista ja laitonta. Kattokaiteiden kestävyydestä ei vanhoissa rakennuksissa ole varmuutta.

5. Rakennuttaja on lain mukaan osaltaan vastuussa työturvallisuudesta. Jos rakennuttaja ei nimeä rakennustyömaalle päätoteuttajaa, vastaa rakennuttaja myös päätoteuttajalle kuuluvista työturvallisuusvelvollisuuksista. Nimeäminen kannattaa tehdä kirjallisesti sopimuksessa.

6. Jos työmaa on myös asuinrakennus, on erittäin tärkeää huolehtia, että asukkaiden kulku kotiinsa on järjestetty turvallisesti ja heitä on opastettu riittävän hyvin työmaalla liikkumisesta.

7. Jokaisesta työmaasta on aina laadittava lakisääteinen työturvallisuussuunnitelma.

8. Kirjallisen kohdekohtaisen turvallisuussuunnitelman tulee ottaa kantaa niin työ- kuin asukasturvallisuuteenkin.

Neuvoja antoivat lakimies Anna Tiainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, työsuojelupäällikkö Jari Pohja Vesivek Oy:stä ja Juho Rongas Insinööritoimisto Rongas Oy:stä.

Teksti ja kuvat: toimitus