Pientalotohtori – Suunnitelmissa ikkunaremontti?

Kuntotarkastuksilla tulee vastaan koko ikkunarakenteiden historia. Suurin ero eri aikakauden ikkunoissa on lasien määrässä ja tyypissä sekä niiden lämmöneristävyydessä. Kaksilasiset ikkunat olivat tyypillisiä ratkaisuja aina 1970-luvun alkupuolelle saakka, minkä jälkeen siirryttiin kolmelasisiin ja lopulta 1990-luvulla lämpöelementti-ikkunoihin.

Ikkunoiden kunto vaihtelee laidasta laitaan. Eniten kuntoon vaikuttaa se, kuinka säännöllisesti ja huolellisesti ikkunoiden huolto on tehty. Ikkunoiden puumateriaaliksi on ennen vanhaan pyritty valitsemaan sydänpuuta. Hyvin huollettuna tällaiset puuikkunat voivat olla hyvässä kunnossa jopa 60–70 käyttövuoden jälkeenkin. Vastaavasti jo 20 vuotta vanhan ikkunan puurakenteissa voi olla havaittavissa lahovaurioita, jos huolto on laiminlyöty ja ikkuna on säälle koko ajan alttiina. KH-korttiin merkityn teknisen käyttöiän ylittyminen ei siis tarkoita automaattisesti ikkunoiden vaihtoa, vaan vaihtotarve kannattaa arvioittaa alan asiantuntijalla ikkunoiden todellisen kunnon perusteella. 

↑ Ikkunan vesipellin asennus on tehty huolittamattomasti kaksi vuotta vanhassa pientalossa. Vesi pääsee raosta viistosateella alla olevan ulkoseinän rakenteisiin. 

Panosta suunnitteluun ja vaihtoehtojen vertailuun

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja tämä pätee myös ikkunoiden vaihtoon. Kaikki lähtee siitä, että kartoitetaan olemassa olevien ikkunoiden kunto ja toimivuus. Ikkunoiden toiminnalliset häiriöt tai lahovauriot ovat puutteita, jotka ohjaavat päätymään ikkunoiden vaihtoon huoltomaalauksen sijasta.

Ikkunoiden vaihdolla voidaan myös muuttaa rakennuksen ulkonäköä. Jos ikkunamalli muuttuu, on syytä varmistaa rakennusvalvonnasta, vaaditaanko vaihtotyöhön toimenpide- tai rakennuslupa.

Myös energiatehokkuutta voidaan parantaa ikkunoiden vaihdolla, erityisesti 1970-luvulla käytössä olleiden isojen kaksilasisten ikkunoiden vaihto lämpöelementti-ikkunoihin tuo käyttömukavuuden lisäksi myös energiansäästöä. Tänä päivänä on markkinoilla paljon erilaisia ikkunavaihtoehtoja, joiden vertailemiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa.

↑ Vaurioitunut kuultokäsitelty ikkuna auringon puoleisella sivulla, huolto on laiminlyöty.

Tarkista ikkunoiden alla olevat seinärakenteet

Asuntokaupan jälkeistä riitaa selvitellessä tuli vastaan tapaus, jossa myyjä oli kertonut uusineensa ikkunat noin 30 vuotta sitten. Kohde oli 1930-luvun hirsirunkoinen pientalo. Noin puoli vuotta hallinnan luovutuksen jälkeen ostajalta tuli valitus myyjälle sisäilmaoireista. Jälkikäteen tehdyssä kattavassa kuntotutkimuksessa rakenteita avattiin ja yhdeksi syyksi kohteessa oireiluun selvisi mittavat lahovauriot hirsiseinissä ikkunoiden alla. Vaurion syynä oli ikkunan uusimistyön yhteydessä huolimattomasti asennetut ikkunan vesipellit.

Tällaisen tilanteen välttämiseksi ikkunoiden vaihtotyön yhteydessä on syytä varautua mahdollisiin ikkunan alla ulkoseinässä olevien kosteus- tai lahovaurioiden korjaamiseen. Tyypillinen virhe on liian pieni vesipellin kallistus ja sen tiiveys ympäröiviin rakenteisiin. Varsinkin 1970- ja 1980-luvun taloissa pellitykset voivat olla miltei vaakatasossa tai kaataa jopa seinän suuntaan, jolloin sulamis- ja sadevesiä voi valua seinärakenteen sisään kostuttamaan eristeitä. Tästä aiheutuu pitkän ajan kuluessa mittavia kosteusvaurioita ja jopa alla olevien puurakenteiden lahoamista. Pellitysten tiiveyden merkitys korostuu, jos rakennuksessa ei ole räystäitä, jolloin pellitykset ovat alttiina viistosateen vaikutukselle. 

Purueristeisissä seinissä on tyypillistä purun painuminen ikkunan alla, jonka seurauksena pääsee tapahtumaan lämpövuotoa ulos ja pahimmillaan jopa sisäilman tiivistymistä viileään rakenteeseen. Ikkunan alapuolisen seinärakenteen kunnon selvittäminen vaatii aina rakenteen avaamista. Se kannattaa sopia tehtäväksi ikkunan vaihtotyön yhteydessä tai sitä ennen, jotta mahdolliset vauriot saadaan korjattua ennen uusien ikkunoiden asentamista.

Joissakin 1960- ja 1970-luvun rakennuksissa ikkunan karmit ovat osa talon kantavaa rakennetta, mikä pitää huomioida vaihtotyön yhteydessä. Rakenne on tutkittava huolellisesti, koska karmien poistaminen normaaliin tapaan voi tällöin johtaa kantavan rakenteen vakavaan vaurioon.

↑ Vesipellin kaato on väärään suuntaan, joten alla hirsiseinä on lahonnut.

Huomioi myös ilmanvaihto ja käyttöturvallisuus

Tarkastuksilla tulee hyvin usein vastaan tilanteita, joissa painovoimaisella tai koneellisella poistolla toteutetussa rakennuksessa korvausilman saanti on ollut puutteellinen. Yleensä tämä huomataan yleisenä sisäilman tunkkaisuutena ja ikkunoiden sisäpinnan huurtumisena. Jos korvausilman saanti on ollut riittämätön, silloin kannattaa ikkunaremontin yhteydessä valita sellaiset ikkunat, joissa on jo valmiina korvausilmaventtiilit. Tällöin vältytään erillisten venttiileiden asentamiselta ulkoseinän läpi.

Turvallisuusnäkökulma kannattaa myös huomioida. Jos talossa on useampi kerros, sieltä pitää päästä poistumaan tulipalotilanteessa muualtakin kuin porraskäytävää pitkin alakertaan. Hätäpoistumistienä yläkerrasta toimivat usein ikkunat. Ikkunan ollessa hätäpoistumistienä sen vapaan kulkuaukon tulee olla tietyn kokoinen, ja siinä tulee olla kiinteät kahvat.

Toinen turvallisuuteen vaikuttava tekijä on ikkunan sijainti suhteessa lattiatasoon. Jos ikkunan lasipinta on alle 70 cm korkeudella lattiapinnasta, se tulee varustaa vähintään 6 mm paksulla tasolasilla, yleisölle avoinna olevissa tiloissa lasin pitää olla turvalasia.

Erityinen huomio liittymien tiiveyteen

Aikaisemmin on ollut vallalla käsitys, että korvausilma otetaan mm. harvojen ikkunoiden kautta. Tänä päivänä ikkunoiden ja ulkoseinärakenteiden liittymät on tehtävä tiiviiksi niin sisäpuolelta sisäilman vesihöyryä vastaan kuin ulkopuolelta sadevettä vastaan.

Asiaan on otettu kantaa myös uudessa vuoden 2018 alusta voimaan tulleessa ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782-2017):

”Sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi, lumi tai jää ei saa haittaa aiheuttaen kulkeutua rakenteisiin. Sadevesi tai lumi ei saa kulkeutua eikä kosteus saa kerääntyä vaipparakenteeseen myöskään ikkunoiden, ovien tai muiden vaippaan liittyvien rakenteiden, rakennusosien ja laitteiden kautta.”

Tiiveyden merkitys korostuu erityisesti kohteissa, joissa viistosateen ja tuulen paineen vuoksi kosteusrasitus ikkunarakenteille on tavanomista suurempi, kuten meren rannalla tai aukean pellon reunassa.

Mitä ikkunaremontti maksaa?

Yleensä ikkunaremontin kokonaiskustannuksista pelkkien ikkunoiden osuus on noin puolet. Yksittäisen ikkunan hintaan vaikuttaa eniten ikkunan lämmönläpäisykerroin eli U-arvo sekä ikkunan välikarmien määrä. Koko ikkunaremontin hintaan vaikuttavat lisäksi muun muassa asennustarvikkeet, kuten pellitykset, listat ja smyygit, asennuksen työläys, esimerkiksi rakennustelineiden ja nosturin tarve, ja lisätarvikkeet, kuten tuloilmaventtiilit ja kaihtimet.

Edullisinta työ on, jos kaikki ikkunat pystytään asentamaan maasta käsin. Keskimääräinen ikkunoiden vaihtotyön hinta liikkuu luokassa 1 000–1 300 € per aukko, perusomakotitalossa siis noin 10 000–15 000 €.

Teksti ja kuvat: Matti Kaijomaa