Sisäilman laatu kuuluu asumisterveyteen

Ilmanvaihto kuljettaa pois sisällä syntyvät haitalliset aineet sekä kosteuden ja tuo samalla uutta raikasta ilmaa tilalle. Puutteellinen ilmanvaihto on selvä terveysriski, jonka ihminen huomaa usein erilaisia fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä, nuhana tai vaikka väsymyksenä. Hyvä sisäilman laatu on tärkein asia terveellisessä kodissa!

Hyvä ja viihtyisä sisäilma on hajutonta. Sisäilman laatu selviää haistelemalla, sillä nenämme havaitsee herkästi uudet ja oudot hajut. Nenä myös mutta tottuu hajuihin nopeasti, joten asunto kannattaa haistella heti sisään tullessa. 

Sisäilman laatu syntyy hyvästä ilmanvaihdosta. Tarkista, että

• ilma tuntuu raikkaalta, kun astut kotiin
• jokaisessa huoneessa on auki oleva ilman tulo- ja poistoilmaventtiili tai siirtoilma-aukko, esimerkiksi esimerkiksi kynnysrako
• ikkunaan ja peilin ei tiivisty kosteutta
• hyvin lingottu pyykki kuivuu alle vuorokaudessa
• keittiössä on liesituuletin tai -kupu 
• liesituulettimen rasvasuodatin pestään vähintään kaksi–kolme kertaa vuodessa ja poistoventtiilit puhdistetaan kerran kaksi kertaa vuodessa
• sauna kuivuu käytön jälkeen seuraavaan aamuun mennessä
• sisällä ei vedä talvellakaan
• ilmanvaihto on tehokkaimmillaan yöllä, kun kaikki ovat kotona.

Kodin hajut selviävät parhaiten haistelemalla sillä hetkellä, kun astuu sisään. Nenää kannattaa uskoa.

Perunakellarin haju paljastaa, että sisäilman laatu heikkenee

Mummon perunakellari -haju merkitsee useimmiten, että jossain kohti taloa on kosteusvaurio. Erityisesti rakenteiden liitokset, lattianrajat ja ikkunoiden pielet toimivat vuotoilmareitteinä, joista hajut siirtyvät huoneilmaan.

Perunakellarin haju voi tulvahtaa nenään myös kevään ensivisiitillä mökillä.

Jos nenään tulee tunkkaista hajua, kannattaa tutkia silmämääräisesti 

• vesipisteet ja niiden ympäristöt
• lattiakaivot
• märkätilat 
• muut paikat, joissa vettä käsitellään. 

Merkkejä kosteusvaurioista voivat olla muun muassa

• pisarat
• valumajäljet
• värinmuutokset, kuten pintojen tummumat
• pinnoitteiden irtoaminen (selviää koputtelemalla)
• maalin hilseily
• näkyvä homekasvu.

Jos epäilee kosteuden pääsyä rakenteisiin, kannattaa pohtia

• Onko katto joskus vuotanut tai vesijohto tiputtanut?
• Onko mahdollista, että pakastin on valuttanut vettä lattialle tai pesukone on tulvinut?
• Näkyykö kosteuden tiivistymistä ikkunaan, väliin tai sisäpuolelle? 
• Jos vesivahinko tai vuotoa on joskus tapahtunut, onko rakenteita kuivatettu ja tutkittu huolellisesti sen jälkeen? 

Kaikki ihmisten toimet lisäävät kosteutta, hajuja ja haitallisia aineita sisätiloissa. Ilmastointi kuljettaa ne pois.

Korjaa sisäilman ongelmat viipymättä

Sisäilman laatu on äärimmäisen olennaista niin asukkaiden kuin talon terveydelle. Korjaamattomat sisäilmaongelmat voivat johtaa hyvinkin vakaviin terveyshaittoihin ja rakennuksen arvon laskuun. 

Jos huomaa ongelmia sisäilmassa ja etenkin mahdollisen kosteusvaurion, kannattaa ottaa nopeasti yhteyttä rakennusterveysasiantuntijaan tai rakennusalan asiantuntijaan. 

Kunnan rakennusvalvonta- ja terveydensuojeluviranomaiset auttavat ongelmien selvittämisessä ja oikeiden korjausmenetelmien löytämisessä. Alan toimijoiden kotisivuilta löydät paljon puolueetonta ja luotettavaa tietoa. 

Lähde: Sisäilmayhdistys, hometalkoot.fi