Home asunnossa: tunnista oireet ja korjaa homevauriot

Home ja sen aiheuttamat oireet voivat olla seurausta siitä, että kodin rakenteisiin on pesiytynyt hometta esimerkiksi kosteusvaurion seurauksena.

Homeoireet ovat tyypillisimmin ylähengitysteiden ärsytysoireita, kuten silmien ärsytys, nuha, yskä, käheys, limannousu ja hengenahdistus. Myös nivel- ja lihaskivut, päänsärky, väsymys, lievä kuumeilu voivat merkitä homeongelmaa kodissa, vaikka ovat myös monen sairauden yleisoireita.

Duodecim-lehden mukaan homesairauteen ei liity mitään tiettyä oireiden yhdistelmää, mutta useimmat potilaat valittavat silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita, ja myös niin kutsutut yleisoireet ovat tavallisia.

Joskus home kodissa, koulussa tai työpaikalla voi aiheuttaa allergisia tulehduksia silmiin ja osalle altistuneista voi puhjeta jopa astma. Toisille tulee päivittäisestä homealtistuksesta jatkuvia poskiontelon, keuhkoputken ja välikorvan bakteeritulehduksia.

Useimmat homeoireet kuitenkin katoavat, kunhan altistus saadaan loppumaan eli homevauriot poistetaan rakennuksesta.

Osa ihmisistä ei saa minkäänlaisia oireita pahimmissakaan homerakennuksissa, mutta jos moni samassa kodissa oireilee, kannattaa ryhtyä selvittämään, onko kodissa homevaurioita.

Kodin rakenteissa voi piillä hometta, jos siellä on kosteusvaurioita.

Rakennuksessa on ehkä sattunut vesivahinkoja ja pintarakenteissakin näkyy vaurion merkkejä, kuten tummia läikkiä, pisteitä tai valumia seinissä tai katossa.

Joskus hometta voi löytyä myös terveen näköisen pinnan alta syvemmältä talon rakenteista, jos esimerkiksi kosteutta on kertynyt rakennusvirheen tai pitkään vuotaneen vesivahingon seurauksena.

On myös hyvä muistaa, että moni ongelma sisäilmassa voi aiheuttaa oireita. Ilmanvaihtokanavissa voi olla ärsytystä aiheuttavia hiukkasia tai huoneilma voi olla talvella liian kuivaa.

Huono sisäilma vaatii aina tarkempaa tutkimista. Tunkkainen ja epämiellyttävän hajuinen huoneilma antaa viitteitä homeesta tai jostain muusta sisäilmaongelmasta asunnossa.

Hälytyskellot saisivat soida, jos kodissa on maakellarimainen tai multainen haju. Joskus haju voi olla imelä, omenainen tai parfyymimainenkin tuoksu.

Kaikki hometalot eivät haise, jolloin saattaa kulua pitkään, ennen kuin hometta edes osataan epäillä oireilun syyksi.

Jos henkilö uskoo kärsivänsä homeongelmasta, hänen oireitaan voidaan tutkia lääkärissä. Koska homeongelma on oireita laajempi eli elinympäristössä, pitää tutkia myös ympäristöä – siis kodin rakenteita.

Jos silmät alkavat kirveltää ja nenä menee tukkoon joka kerta, kun astuu kotiin tai vaikka työpaikalle, kannattaa ennen homepaniikkia tutkia, onko tilassa siivottu kunnolla ja ilmanvaihto kunnossa.

Myös ilmankosteus kannattaa tarkistaa – talvella etenkin huoneilman kosteus putoaa alle suositellun 35 prosentin, ja kuivasta ilmasta voi seurata ärsytysoireita ylähengitysteihin ja silmiin.

Jos lääkäri epäilee homeoireita, hän voi kirjoittaa lähetteen allergioihin erikoistuneeseen erikoissairaanhoitoon. Rakennustekniset selvitykset kannattaa aloittaa samaan aikaan: oireet häviävät useimmiten, kun vaurio korjataan ja altistuminen loppuu.

Sädesieni on maaperäbakteeri, joka viihtyy hyvin samankaltaisissa olosuhteissa kuin home: kun kosteutta ja orgaanista materiaalia riittää, niin sädesieni kasvaa.

Sädesieni ei normaalisti pysty kasvamaan kuivissa rakenteissa, joten sen esiintyminen asuinrakennuksissa liittyy lähes poikkeuksetta kosteusvaurioon rakenteissa.

Usein kosteusvaurioituneissa rakennuksissa löydetään sädesienen lisäksi myös hometta ja useita muita mikrobeja ja sieniä samalla kertaa.

Sädesieni kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa erilaisina rihmastoina. Sädesienen erittämät aineenvaihduntatuotteet ovat myrkyllisiä ja leviävät helposti sisäilmaan.

Tyypillisimpiä sädesienen aiheuttamia oireita ihmisellä ovat erilaiset hengitystieoireet ja väsymys. Pitkäaikainen altistuminen sädesienelle saattaa aiheuttaa parantumattomia ja kroonisia oireita.

Jos kosteusvaurio on tapahtunut rajatulla alueella eikä esimerkiksi koko alapohjassa, rakenteet on mahdollista saada pudistettua.

Kosteusvahinko tarkoittaa puhekielessä usein homeongelmaa, mutta kosteusongelma ei onneksi aina tarkoita mikrobikasvustoa.

Joskus harvoin rakenteet ovat myös saattaneet kostua esimerkiksi kertaluontoisesta vesivahingosta, mutta kosteus on päässyt kulkeutumaan ulos, jolloin kosteutta tai hometta ei löydy, vaikka vesivahingosta näkyy merkkejä.

Jos rakenteista kuitenkin löytyy hometta, homekasvuston peittämät rakenteet korvataan yleensä kokonaisuudessaan.

Jos rakenteiden korvaaminen ja korjaaminen ei ole mahdollista, hometta voidaan poistaa myös kemiallisesti tai mekaanisesti.