Juhannuskokko kuuluu juhannusperinteisiin: 8 ohjetta kokon polttamiseen

Mökki Piha

Juhannuskokko, sen sytyttäminen ja polttaminen vaativat huolellista suunnittelua ja valvontaa.

Juhannuskokko on olennainen osa suomalaista juhannuksen viettoa.

MAINOS

MAINOS LOPPUU

13.6.2024

Juhannuskokko on perinteisesti sytytetty juhannusaaton yönä ja se on symboloinut valon ja lämmön juhlaa sekä toiminut pahan karkottajana. Juhannuskokko on Suomessa ollut alunperin itäsuomalainen perinne, joka sittemmin on yleistynyt muuallakin Suomessa 1800-luvulta lähtien.

Juhannuskokko on tärkeä osa juhannusperinteitä

Juhannuskokon polttaminen on paitsi perinteen kunnioittamista, myös perheiden, ystävien ja yhteisöjen yhteen kokoamista.

Kokon äärellä jaetaan tarinoita, lauletaan ja nautitaan juhannusyön taianomaisesta tunnelmasta. Se on hetki, jolloin unohdetaan arjen kiireet ja keskitytään nauttimaan luonnosta ja ystävien seurasta. Kokon äärellä vietetty aika yhdistää ihmisiä, ja monet muistot syntyvätkin näiden lämpimien ja valoisien öiden aikana.

Perinteisesti juhannuskokkoon on liitetty myös taikauskoa ja uskomuksia. Kokon savun on esimerkiksi ajateltu karkottavan pahoja henkiä ja tuovan onnea tulevalle vuodelle.

MAINOS MAINOS LOPPUU

Kokkojen ympärillä järjestetään usein myös muita tapahtumia, kuten juhannustansseja, musiikkiesityksiä ja ruokajuhlia, jotka rikastuttavat juhannuksen viettoa entisestään.

Juhannuskokko vaatii valvontaa – metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty

Kokon polttaminen on aina hieno kesäelämys, mutta juhannuksena tulenkäyttö vaatii lisäksi huolellista suunnittelua ja valvontaa – juhannuskokon sytyttäjä kun on vastuussa mahdollisista vahingoista.

Avotulta ei saa sytyttää jos tuuli tai jokin muu syy aiheuttaa metsäpalon vaaran.

Milloin juhannuskokko poltetaan?

Juhannuskokkoja poltetaan ympäri Suomea perinteisesti juhannusyönä.

MAINOS MAINOS LOPPUU

Turvallisin paikka juhannuskokolle on vedessä oleva lautta.

Juhannuskokon polttaminen: varmista nämä asiat ennen kokon sytyttämistä

Metsäpalovaroituksen aikana juhannuskokon ja muiden avotulien tekeminen on ehdottomasti kiellettyä.
Juhannuskokko ja muut avotulet edellyttävät maanomistajan luvan.
Kokon paikka on valittava siten, ettei siitä aiheudu palon leviämisvaaraa maastoon tai rakennuksiin.
Kokko rakennetaan palamattomalle alustalle. Syttyvä kasvillisuus poistetaan riittävän laajalta alueelta kokon ympäriltä. Turvallisin paikka juhannuskokolle on vedessä oleva lautta.
Tuulen suunta ja voimakkuus on huomioitava ennen kokon sytyttämistä. Äkillinen tuulenpuuska saattaa olla yllättävän voimakas ja levittää liekit pitkälle.
Sammutusvälineitä ja vettä on varattava riittävästi kokon lähelle.
Tulta ja ympäristöä on valvottava koko palamisajan ja vielä kokon sammuttamisen jälkeenkin.
Palojätteet tulee sammuttaa suurella määrällä vettä.

Juhannuskokko ja muut juhannusperinteet Helsingin Seurasaaressa

Seurasaari on ollut juhannuksen viettopaikka helsinkiläisille ja pääkaupunkiseutulaisille jo yli sadan vuoden ajan. Seurasaaressa on järjestetty maksullista juhannusjuhlaa ensin Suomen muinaismuistoyhdistyksen vuosina 1954–55 ja sittemmin Seurasaarisäätiön toimesta vuodesta 1956 lähtien.

Seurasaaren juhannustapahtuman kävijöille välitetään museomiljööseen soveltuvia perinteikkäitä elämyksiä ja kokemuksia. Alusta asti ohjelmistoon ovat kuuluneet juhannuskokot ja -salot, juhannustaiat, pelimannisoitto ja kansantanssit.

Juhannuskokko symboloi valon voittoa pimeydestä kesäpäivänseisauksen aikaan.