Miten sitä takkaa oikein tulisi lämmittää?

Takan lämmitys on tarkkaa puuhaa, sillä takka tai muu kodin tulisija on yksi yleisimmistä kodin tulipalon aiheuttajista.

Moni lämmittää takkaansa perehtymättä kyseisen tulisijan käyttöohjeisiin tai oikeaoppiseen lämmittämiseen. Seurauksena voi olla liian kuuma takka tai piippu, jotka pahimmillaan polttavat koko talon.

Tulisijan pesä sullotaan täyteen puuta ja takkaa lämmitetään useita tunteja, kunnes hormi hehkuu kuumuuttaan. Nämä ovat yleisimpiä virheitä, joita kokemattomat tulisijan lämmittäjät tekevät.

– Jos tulisijaa lämmittää liian pitkään, hormirakenteet ylikuumenevat aiheuttaen palovaaran. Liiasta lämmittämisestä ei ole hyötyä, sillä tulisija on parissa tunnissa varannut sen lämmön, minkä se pystyy varaamaan, kertoo paloturvallisuuden riskipäällikkö Jouni Sorvari LähiTapiolasta.

Yleisohje on, että tulisijaa saa lämmittää 1,5–2 tuntia kerrallaan. Oikea lämmitysaika kannattaa tarkistaa esimerkiksi tulisijan omasta käyttöohjeesta tai takan muuranneelta muurarilta.

Iso takka saattaa houkutella kasaamaan klapeja tulipesään runsaasti, mutta puiden määrässä on syytä olla tarkkana. Usein nimittäin puita laitetaan liikaa suhteessa tulipesän kokoon tai tulisijan varaamiskykyyn. Suuressa takassa ohjeiden mukainen määrä puita voi näyttää hyvin pieneltä määrältä.

– Joissakin tulisijoissa käyttöohjeiden mukainen täyttömäärä voi olla huomattavan pieni suhteessa tulipesän kokoon. Iso tulipesä ei tarkoita sitä, että se laitettaisiin täyteen puita. Puolet pesän koosta voi olla oikea määrä, Sorvari neuvoo.

Puita ei myöskään tarvitse koko ajan lisätä, vaan kannattaa odottaa, että edelliset ovat palaneet. Näin puut palavat rivakasti ja vältytään hormin liialliselta nokeentumiselta.

Kun takkaa tai muuta tulisijaa ryhtyy lämmittämään, on syytä silmämääräisesti tarkistaa tulipesän kunto ja tulisijan pinta halkeamien varalta.

Polta vain puhdasta ja kuivaa puutavaraa. Puita sytytettäessä hormipelti kannattaa vetää täysin auki.

– Peltiä ei saa sulkea ennen kuin kaikki punahehku on sammunut. Peltiä voi kuitenkin alkaa pienentää loppuvaiheessa, jotta lämpö ei karkaa.

Jäljelle jäänyt tuhka on aina syytä kerätä palamattomaan, kannelliseen astiaan ja viedä riittävän etäälle rakennuksesta.

Polttopuun laatu ei riipu vain puulajista. Useimmiten tarjolla on koivua, kuusta ja mäntyä.

Koivu on useimpien suosikki polttopuuksi. Se syttyy helposti ja sitä on usein saatavilla. Koivua suositellaan  myös siksi, että sen puuaines on tiheää ja tilavuuteen nähden koivun lämpöarvo on paras.

Myös vuosittaiset huoltotoimenpiteet takaavat sen, että takkatulesta voi nauttia huolettomasti.

– Ympärivuoden asuttavissa rakennuksissa nuohous tulee tehdä vähintään kerran vuodessa, Sorvari muistuttaa.