Miten sitä takkaa oikein tulisi lämmittää?

Takan lämmitys on tarkkaa puuhaa, sillä takka tai muu kodin tulisija on yksi yleisimmistä kodin tulipalon aiheuttajista.

Moni lämmittää takkaansa perehtymättä kyseisen tulisijan käyttöohjeisiin tai oikeaoppiseen lämmittämiseen. Seurauksena voi olla liian kuuma takka tai piippu, jotka pahimmillaan polttavat koko talon.

Tulisijan pesä sullotaan täyteen puuta ja takkaa lämmitetään useita tunteja, kunnes hormi hehkuu kuumuuttaan. Nämä ovat yleisimpiä virheitä, joita kokemattomat tulisijan lämmittäjät tekevät.

Myös pitkään käyttämättömänä olleen tulisijan lämmittäminen sisältää tulipaloriskin. Kylmä hormi halkeaa helposti, jos tulisijaa lämmitetään liian nopeasti liian kuumaksi.

– Jos tulisijaa lämmittää liian pitkään, hormirakenteet ylikuumenevat aiheuttaen palovaaran. Liiasta lämmittämisestä ei ole hyötyä, sillä tulisija on parissa tunnissa varannut sen lämmön, minkä se pystyy varaamaan, kertoo paloturvallisuuden riskipäällikkö Jouni Sorvari LähiTapiolasta.

Yleisohje on, että tulisijaa saa lämmittää 1,5–2 tuntia kerrallaan. Oikea lämmitysaika kannattaa tarkistaa esimerkiksi tulisijan omasta käyttöohjeesta tai takan muuranneelta muurarilta.

Iso takka saattaa houkutella kasaamaan klapeja tulipesään runsaasti, mutta puiden määrässä on syytä olla tarkkana. Usein nimittäin puita laitetaan liikaa suhteessa tulipesän kokoon tai tulisijan varaamiskykyyn. Suuressa takassa ohjeiden mukainen määrä puita voi näyttää hyvin pieneltä määrältä.

– Joissakin tulisijoissa käyttöohjeiden mukainen täyttömäärä voi olla huomattavan pieni suhteessa tulipesän kokoon. Iso tulipesä ei tarkoita sitä, että se laitettaisiin täyteen puita. Puolet pesän koosta voi olla oikea määrä, Sorvari neuvoo.

Puita ei myöskään tarvitse koko ajan lisätä, vaan kannattaa odottaa, että edelliset ovat palaneet. Näin puut palavat rivakasti ja vältytään hormin liialliselta nokeentumiselta.

Kun takkaa tai muuta tulisijaa ryhtyy lämmittämään, on syytä silmämääräisesti tarkistaa tulipesän kunto ja tulisijan pinta halkeamien varalta.

Polta vain puhdasta ja kuivaa puutavaraa. Puita sytytettäessä hormipelti kannattaa vetää täysin auki.

– Peltiä ei saa sulkea ennen kuin kaikki punahehku on sammunut. Peltiä voi kuitenkin alkaa pienentää loppuvaiheessa, jotta lämpö ei karkaa, Sorvari muistuttaa.

Tulipaloja on lähtenyt myös tulisijoista ulos singahtaneista kipinöistä, jotka ovat sytyttäneet ympärillä olevan materiaalin. Tulisijan edessä ei siksi saa koskaan säilyttää palamisherkkiä asioita, kuten halkoja, muoviesineitä tai mattoja.

Väärin säilytetyt tuhkat aiheuttavat useampia tulipaloja joka vuosi.

– Pohjola Vakuutuksen tiedossa on lukuisia tapauksia, joissa tuhka on nostettu tulisijasta avonaiseen muoviämpäriin, ja viety terassille jäähtymään. Pienikin tuulenvire voi saada lämpimän tuhkan syttymään uudelleen vielä vuorokausien päästäkin, Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala kertoo.

Tuhkan pitäisi aina antaa jäähtyä tulipesässä, minkä jälkeen se nostetaan palamattomaan kannelliseen metalliastiaan ja kaadetaan vettä – tai talvella lunta – tuhkan päälle.

Jäljelle jäänyt tuhka kannattaa myös viedä riittävän etäälle rakennuksesta.

Polttopuun laatu ei riipu vain puulajista. Useimmiten tarjolla on koivua, kuusta ja mäntyä.

Koivu on useimpien suosikki polttopuuksi. Se syttyy helposti ja sitä on usein saatavilla. Koivua suositellaan  myös siksi, että sen puuaines on tiheää ja tilavuuteen nähden koivun lämpöarvo on paras.

Myös vuosittaiset huoltotoimenpiteet takaavat sen, että takkatulesta voi nauttia huolettomasti.

– Ympärivuoden asuttavissa rakennuksissa nuohous tulee tehdä vähintään kerran vuodessa, Sorvari muistuttaa.

Tulisijojen ja savuhormien säännöllinen nuohous parantaa paloturvallisuutta. Nuohous myös ennaltaehkäisee muun muassa vaarallisia nokipaloja.

– Savuhormissa syttyvä nokipalo saattaa sytyttää hormin vieressä olevat kattorakenteet palamaan. Siksi nuohous on ehdottoman tärkeää suorittaa ajallaan ammattilaisen toimesta, Kujala neuvoo.

Nuohous tulee suorittaa vakituisessa asunnossa vuoden välein ja vapaa-ajan asunnossa kolmen vuoden välein. Ympärivuotisessa käytössä oleva vapaa-ajan asunto on nuohottava kerran vuodessa.

– Palovahingoissa tulee välillä eteen myös tapauksia, joissa nuohous on suoritettu itse. Nuohousta ei missään tapauksessa saa tehdä itse, vaan se täytyy suorittaa ammattinuohoojan toimesta, Kujala varoittaa.

Hormin puhdistuksen lisäksi nuohoukseen kuuluu myös hormin ja tulisijojen kunnon tarkastaminen. Nuohoojalta saa tietoa esimerkiksi hormin rapautumisesta ja mahdollisista halkeamista.

Häkämyrkytyksen voi saada missä tahansa sisätilassa, jossa käytetään takkaa tai puulämmitteistä saunaa.

Aina kun on tulta, voi syntyä häkää – kannattaa siis opetella tarkoin turvallisen polttamisen periaatteet.

Lue myös: Kauanko häkä säilyy huoneessa?