Muutaman vuoden takaa muistuu mieleen tapaus, jossa huonoon kuntoon päässyt omakotitalon katto aiheutti mittavia vahinkoja. Kyseessä oli 1940-lukulainen talo, josta oli tehty kiinteistökauppa. Kaupan yhteydessä kumpikaan osapuoli ei ollut katsonut kuntotarkastusta tarpeelliseksi, vaikka kiinteistönvälittäjä tarkastusta suosittelikin. Kohteeseen oli uusittu juuri ennen kauppaa vesikate ja vähän aiemmin oli parannettu yläpohjarakenteiden lämmöneristystä. Remontista ei ollut minkäänlaista dokumentaatiota käytössä.
Ensimmäinen havainto, josta uusi omistaja alkoi epäillä, ettei katossa ole kaikki ihan kunnossa, oli poikkeuksellinen jäänmuodostus räystäille. Lisäksi yläkerran tiloissa oli havaittu tunkkaista hajua, ja nelihenkinen perhe oli sairastellut sitkeitä flunssia aiempaa enemmän.
Saavuttuani ensimmäistä kertaa kohteeseen huomasin, että yläkerran sisäilma ei ollut raikas. Yläkerran molempien makuuhuoneiden ikkunat olivat sisäpuolelta puoleenväliin saakka huurussa. Syyksi selvisi se, että yläkerran tiloissa ei ollut ollenkaan ilmanvaihtoa.
Ensimmäisellä kerralla tein muutamia pistokoeavauksia yläpohjarakenteeseen rasiaporalla. Jo tästä selvisi, että yläpohjarakenteessa oli ongelmia. Näkymä rasiaporarei’istä kertoi, että remontin yhteydessä yläpohjan lämmöneristeet oli asennettu kiinni vesikatteen aluslaudoituksen ilman tuuletusväliä. Vesikaton aluslaudoitus oli tummunut ja kostea. Osalla yläpohjaa oli lämmöneristeenä mineraalivillaa ja osalla irtaalleen kannakkeiden väliin asennettuja uretaanilevyjä. Yhden rasiaporareiän kohdassa oli käytetty molempia eristeitä päällekkäin. Pistokoetutkimuksen perusteella tein päätöksen, että yläpohjarakennetta on syytä avata laajemmin.
MAINOSKun yläpohjarakenteita oli avattu, kävin paikalla toisen kerran toteamassa tilanteen. Käynnin aikana selvisi, että koko yläpohjarakenne oli täysin vaurioitunut. Vesikaton puurakenteet olivat tummuneet, ja paikon oli nähtävissä lahovaurioita. Todennäköisesti ne olivat olleet jo ennen remontteja nähtävissä, koska lahovauriot vaativat syntyäkseen yleensä vuosia kestäneen kosteusrasituksen.
Mikä merkillisintä, vesikattourakoitsija oli kiinnittänyt uusia ruoteita lahoihin kattokannattajiin. Samalla käynnillä selvitettiin myös yläkerran ulkoseinien yläosia. Myös niissä oli kosteusjälkiä ja tummunutta purua. Syynä oli yläpohjarakenteen puutteellisen tuuletuksen aiheuttama kondenssivesien vuotaminen ulkoseinärakenteen yläosiin tai aiemman vesikatteen vuodot.
Laajemman tutkimuksen perusteella yläpohjarakenne olisi korjattava. Käytännössä tämä tarkoittaisi myös juuri asennetun uuden vesikatteen purkamista. Samoin yläkerran sisätilojen kaikki pinnat menisivät uusiksi. Samalla asennettaisiin yläkertaan myös ilmanvaihto ja ulkoseinien yläosat uusittaisiin.
Korjauksen laajuudesta ja vuodenajasta johtuen remontti siirrettiin kesäksi. Asukkaat muuttivat tilapäismajoitukseen ja pääsivät takaisin seuraavan vuoden elokuussa remontin valmistuttua.
MAINOSSekä myyjän että ostajan kannalta ikävä tilanne olisi voitu välttää sillä, että ennen vesikatto- ja yläpohjaremonttia rakenteiden kunto olisi selvitetty ja laadittu korjaussuunnitelma. Korjaustyöt olisi valvottu ja dokumentoitu asianmukaisesti. Tässä tapauksessa tutkimuksiin, suunnitteluun ja valvontaan käytetyt eurot olisivat tulleet moninkertaisesti takaisin.
Asuntokauppariita ostajan ja myyjän välillä olisi vältetty teettämällä ennen kauppaa kuntotarkastus. KH-kortin mukaiseen kuntotarkastukseen kuuluu kohteessa havaitun kaltaisen vinon yläpohjarakenteen avaaminen rasiaporalla. Kyseinen rakenne luokitellaan nykyisin riskirakenteeksi, johon kuntotarkastajan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Kokonaiskustannukset korjauksessa olivat n. 65 000 € eli noin kolme kertaa ennen kauppaa tehdyn kattoremontin hinta. Tämän lisäksi asiasta aiheutui myös sijaisasumiskustannuksia, asian selvittely- ja tutkimuskustannuksia sekä asianajokuluja yhteensä n. 15 000 €.
Asiasta riideltiin ostajan ja myyjän välillä, mutta sovintoon päästiin ennen käräjäoikeuteen menoa. Tässä tapauksessa myyjä suostui ja pystyi korvaaman lähes koko remontin kustannukset. Monesti näin ei kuitenkaan ole, koska yleensä myyjä on sijoittanut kaupasta saamansa rahat jo uuteen kohteeseen, ja silloin edessä voi olla vuosien oikeustaistelu eri oikeusasteissa.
MAINOSTalon katosta kannattaa pitää hyvää huolta. Säännöllisellä huoltamisella voit jatkaa katteen teknistä käyttöikää keskimäärin 10–15 vuotta. Panostus huoltotoimenpiteisiin on siis kannattavaa.
Teksti ja kuvat: Matti Kaijomaa
MAINOS