Pientalotohtori – pientalon virheellinen sähköasennus

Sähköasennukset ovat pääsääntöisesti luvanvaraisia töitä, ja niihin vaaditaan sähköurakointioikeuksia. Tapaturmien lisäksi sähkö voi aiheuttaa tulipaloja. Pääosin sähkölaitteista aiheutuvat onnettomuudet johtuvat rikkinäisistä tai virheel­lisesti korjatuista laitteista, varomattomuudesta tai lasten leikeistä. Huonokuntoiset ja ikääntyneet sähköasennukset ovat myös riskitekijä.

Pientalojen asuntokauppaan liittyvissä tarkastuksissa kiinnitetään huomiota lähinnä aistinvaraisin havainnoin sähköjärjestelmän kuntoon. Lisäksi sähköjärjestelmän eri osien uusimistarvetta arvioidaan teknisen käyttöiän perusteella. Erityisesti huomioidaan henkilöturvallisuuteen vaikuttavat asiat. Merkittävässä roolissa on myös omistajan alkuhaastattelu tarkastuksen alussa.

Jokusen vuoden takaa muistuu mieleen tarkastus­ tilanne, jossa olin tarkastamassa maaseudulla olevaa ja ympärivuotisessa käytössä olevaa taloa. Talon omistajat olivat eronneet, ja talo oli sen vuoksi menossa myyntiin. Perheeseen kuului myös tytär. Tunnelma tarkastuksen alussa oli erotilanteesta johtuen jokseenkin kireä. Alku­haastattelussa kysyin sähköjen kohdalla niiden toimivuutta tai mahdollisia häiriöitä ja katkoksia. Isäntä vastasi, ettei mitään puutteita ole ollut. Hetken mietittyään hän kuiten­ kin palasi asiaan todeten, että on yksi juttu: kun menee suihkuun, pihavalot pitää sammuttaa. Minäpä utelin lisää: minkä vuoksi, mitä tapahtuu, onko se merkki naapureille, että ollaan pesulla? Isäntä kertoi, että hanassa tai kupari­putkissa on jonkinasteinen virta, kun pihavalot ovat päällä ja syynä lienee se, kun soraa tuoneen kuorma-­auton pyörä painui maaperään tontilla ja sen seurauksena oli ilmeisesti maassa oleva kaapeli vaurioitunut. Tässä vaiheessa myös talon emäntä puuttui keskusteluun todeten isännälle, että sinä se aina vaan minulle väitit, että tytön kynnet on leikattu liian lyhyeksi, kun suihkussa sormia kirvelee. Onneksi oli selvitty pelkällä sormien kirvelyllä, huonomminkin olisi voinut käydä.

Kuka saa tehdä ja mitä?

Sähkötöiden tekijöille on lakiin kirjattu ammattitaitovaatimukset. Kiinteiden sähköasennusten rakentaminen ja myös korjaaminen edellyttävät ns. sähköurakointioikeuksia. Vaatimus koskee myös sähkölaitteiden ja -järjestelmän korjaustoimintaa. Ammattitaidoton saa tehdä vain muutamia yksinkertaisia töitä, kuten sulakkeen vaihdon ja yksivaiheisen jatkojohdon rakentamisen ja korjaamisen.

Käytännössä kaikki omakotitalon sähkötarvikkeet sähkökeskuksista kaapeleihin ja pistorasioihin pystytään ostamaan itse, vaikka itse tehtynä asennus on kiellettyä. Tarkastuksissa on tullut vastaan kaikenlaisia tee se itse -virityksiä. Vanhoissa rakennuksissa erityisesti pistorasioiden vähäisyys johtaa siihen, että puutetta korvataan jatkojohdolla ja sen perään vielä toisella jatkojohdolla. Jatkojohtoja on saatettu asentaa omatoimisesti esim. vanhan puutalon yläkertaan kiinteäksi asennukseksi. Kun yleensä saman yläkerran hätäpoistumisteissäkin on puutteita, on vanhan talon yläkerta silloin jo varsinainen surmanloukku.

Toinen tyypillinen tarkastuksissa vastaantuleva jatkojohtoviritys on tiskipöytätason kohdalle vesipisteen viereen tuotu pistorasia. Yleensä turvaetäisyydetkään eivät täyty, vaan pistorasia on liian lähellä vesipistettä, mikä aiheuttaa erittäin suuren sähköiskuvaaran. Sähkö ja vesi eivät nimittäin ole hyviä kavereita keskenään. Sähköalan ammattilaisen tekemissä asennuksissa tällaisia hengenvaarallisia systeemeitä ei tule vastaan.

↑ Hengenvaarallinen jatkojohtoviritys tiskialtaan vieressä.

Sulake suojaa sähkön käyttäjää

Sulake on sähköjärjestelmän turvalaite. Se suojaa tapaturmavaaralta, jos sähkölaitteeseen tulee käyttäjälle vaarallinen vika. Sulake suojaa myös sähköjohtoa ylikuormituksen aiheuttamalta lämpenemiseltä ja estää näin tulipalon.

Pientaloissa on käytössä pääasiassa kahta eri sulaketyyppiä: tulppasulakkeita ja automaattisulakkeita. Sulakkeen koko määrää, kuinka suuren kuormituksen sulake jatkuvasti kestää. Jos nimellisvirta ylitetään, sulake palaa. Palaneen tilalle on vaihdettava samankokoinen, ehjä sulake.

Sulaketta ei saa tehdä tai korjata itse. Legendaarinen tarinahan kertoo, että rakennustyömailla on ennen vanhaan käytetty palaneen sulakkeen tilalla rautanaulaa, joka on kestänyt mm. sirkkeleiden ja kulmahiomakoneiden yhtäaikaisen käytön kuormituspiikit normaalia sulaketta paremmin. Nykyisin sähköturvallisuuteen kiinnitetään jo paremmin huomiota.

Itsellä on omakohtainen kokemus sulakkeiden tarpeellisuudesta. Omakotitalotyömaallamme 6-vuotias poikamme oli katsonut, kuinka isä katkoo harjateräksiä voimapihdeillä. Siitä opin saaneena hän päätti kokeilla samaisia voimapihtejä työmaan jatkoroikkaan. Havahduin siihen, kun kuului pamahdus ja silmäkulmassani kävi välähdys. Pikku kaveri seisoi silmät pyöreänä voimapihdit kädessä ihmettelemässä, mitä tapahtui. Onneksi pihdeissä oli kumiset kädensijat ja sulake katkaisi jatkoroikasta virran roikan katkettua.

Eri tiloille erilaiset vaatimukset

Käyttöympäristöt asettavat erilaisia vaatimuksia sähkölaitteille. Esimerkiksi veden läheisyys asettaa sähkönjohtokykynsä vuoksi lisävaatimuksia sähkölaitteiden suojaukselle. Erilaisilla suojauksilla ja rakenteilla varmistetaan sähkölaitteiden turvallisuus niissä käyttöympäristöissä, joihin laite on tarkoitettu. On siis olemassa erityyppisiä pistorasioita ja erilaisia kotelointivaatimuksia sähkölaitteille.

Käyttöympäristöt jaetaan kuiviin, kosteisiin, märkiin ja ulkotiloihin. Kuivassa tilassa ilma on niin kuivaa, ettei seinille, kattoon tai sähkölaitteiden pinnalle tiivisty kosteutta. Kuivia tiloja ovat siis asuinhuoneet, keittiöt, vessat, eteiset, kodinhoitohuoneet, lämmitettävien rakennusten ullakkotilat ja kuivat kellarit.

Tarkastuksella tuli vastaan vanhan talon remontoitu pesuhuone, jossa kohdepoistona sähköllä toimiva poistopuhallin oli asennettu suoraan suihkun päälle kattoon siten, että suihkusta tuleva vesi pääsi roiskumaan puhaltimeen. Ilmanvaihdollisesti poisto oli siis optimaalisessa paikassa, mutta sähköturvallisuuden kannalta ratkaisu oli erittäin riskialtis. Tukka on parempi kuivata froteepyyhkellä eikä sähköiskun aiheuttamalla valokaarella.

Sähköjärjestelmä ei ole ikuinen

Myös sähköjärjestelmä ja -laitteet vaativat säännöllisin väliajoin uusimista. ST 97.00 -kortissa on määritelty teknisiä käyttöikiä. Pientaloissa yleensä ensimmäisenä tekninen käyttöikä on täyttynyt kattolämmityselementeillä. Niiden ns. kulta-aikaa oli 1970–1980-luku. Tarkastusten yhteydessä selviää usein, etteivät kyseiset lämmityselementit ole enää käytössä rikkoontumisen vuoksi ja ne on korvattu ikkunoiden alle asennetuilla seinäpattereilla.

Yleisesti ottaen noin 30 vuoden jälkeen olisi syytä teettää sähkötarkastus alan ammattilaisella ja mieluummin vielä pätevyyden hankkineella kuntotutkijalla. Monesti sähköjärjestelmiä uusitaan vasta remontin yhteydessä, mikäli toimintahäiriöitä ei aiemmin ole ollut. Tästä syystä vanhemmissa taloissa on monen eri aikakauden sähköasennuksia sekaisin ja jälkikäteen asennuksista ei yleensä saa mitään selvyyttä, koska muutoksista ei ole tehty mitään suunnitelmia.

Erinomaista lisätietoa sähköihin liittyen löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta www.tukes.fi

Tekniset käyttöiät: sähköt

Rakenne tai järjestelmä   /   Tekninen käyttöikä (ST 97.00)

• Pääkeskus ja muut keskukset   /   30–40
• Kaapeloinnit   /   25–40
• Pistorasiat   /   20–40
• Valaisimet   /   20–30
• Sähkölämmityslaitteet   /   25–30
• Kiukaat   /   10–15
• Lämminvesivaraajat   /   20–30
• Antennit   /   15–25
• Palovaroitinjärjestelmät   /   20–35

5 tyypillistä sähköjärjestelmän virhettä tai puutetta:

• Järjestelmän ikääntyminen
• Omatoimiset asennukset, mm. jatkoroikat
• Pistorasioiden puute (vanhat kohteet)
• Suojaetäisyyksien puute veden ja sähkön välillä
• Dokumentaation puute korjauksista tai muutostöistä

Älä tee näin!

• Älä tee sähköasennuksia itse!
• Älä käytä jatkoroikkia kiinteinä asennuksia!
• Älä muuta sulakekokoja, jos sulake palaa!

Teksti ja kuvat: Matti Kaijomaa