Puutarhurin vihervinkki: kasvivalo huonekasvien elinehto

Piha
Oikeanlainen kasvivalo pitää huonekasvit terhakoina ja ennenkaikkea hengissä pitkän ja pimeän talven yli. Mitä kasvivaloa hankkiessa tulee huomioida? Lue puutarhurin vinkit!
MAINOS
MAINOS LOPPUU
22.11.2023

Huonekasveista valtaosa on kotoisin trooppisilta alueilta, jotka sijaitsevat pääasiassa etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Sisällä voimme säädellä lämpötilaa ja sumutuksin olosuhteet riittävän lähelle kasvin alkuperäistä kotimaata, mutta tärkein, eli valo, jää usein liian vähälle huomiolle. Ja etenkin valonlaatu on se, jossa mennään pieleen turhan usein.

Nyt kun mennään vielä reilu kuukausi lyhyempään päivään ja kaamoskin alkaa jo ensi viikolla pohjoisessa, niin kerrataan muutamia faktoja ja perusasioita onnistuneeseen kasvien valotukseen. Aurinkohan sen hoitaa kasvukaudella ihan huomaamatta, mutta nyt, kun luonnonvalo ei enää riitä suurimmalle osalle huonekasveista, niin niiden kasvukyky heikkenee usein jopa ihan henkiinjäämistaistelu-asteelle.

Kasvivalo ei ole sama kuin kasvuvalo

Kasvivalot on valmistettu korostamaan kasvin värisävyjä paremmin esiin. Eli vähän sama, kun kaupan lihatiskillä on punaista valoa, jotta lihat näyttävät punaisimmille ja paremmille, kuin tavallisen valon alla. Eli molempien valojen tehtävä on miellyttää meidän katsojien silmiä. Kasville niistä ei kuitenkaan ole mitään apua. Liian lähelle laitettuna jopa haittaa, kun lämmittävät ja kuivattavat ilmaa liiaksi.

Tässä muutama kommentti suoraan Philipsin kasvivalaisin asiantuntijalta:

MAINOS
MAINOS LOPPUU

”Viljelypuolen valoasiat eivät ole ihan yksinkertaisia, ja varsinkin ledien tultua markkinoille, se on mennyt vieläkin monimutkaisemmaksi.

Kelvin ja Lumen -kyselyitä tulee satunnaisesti ja ainut vastaus on opettaa kysyjälle moolit ja kasviledin pääperiaatteet ja parametrit, mutta se ei ole yksinkertainen ja helppo vastaus. Joitakin viljelijöitä tai muita ”asiantuntijoita” on vielä siellä täällä, jotka puhuvat lumeneista natikoilla ja että natikan lumenit pystyy kääntämään laskukaavalla suhteellisen hyvällä arviolla mikromoleiksi. Tosiasiassa, jos lähdetään pinkin kasvispektrin ledin mikromoleja kääntämään lumeneiksi, niin millään laskukaavalla mittaamatta valaisinta ei ole mitään takeita, että se menee oikein. Lumenit ja kelvinit liittyvät yleisvalaistukseen ja toimivat sillä puolella hyvin. Niitä ei kuitenkaan pidä sotkea kasvien kasvatukseen. Kasvilampuissa ilmoitettava valointensiteetti on mikromooli/s.

Philipsin ammattiviljelijöille suunnatuissa LED-tuotteissa on lähtökohtana kasvien kasvu ja spektri optimoitu sen mukaisesti. Ongelmana tässä on se, että kuluttajat (ja jopa osa ammattiviljelijöistä) eivät tunne mikromolien ja hyötysuhteen merkitystä kasvien kasvatuksessa. Kasveilla on erilainen valoherkkyys kuin ihmisillä. Ihmiset ovat herkimpiä vihreälle valolle, kasveilla taas on laajempi herkkyys fotosynteesille, erityisesti siniselle ja punaiselle valolle (ks. kuvat alla). Siksi ihmissilmän havaitsemaa valoa (lumen) ei ole järkevää ilmoittaa kasvilampuista puhuttaessa. Se mitä yleensä ilmoitetaan, on valointensiteetti ja teho (teidän lampussa 25 µmol/s ja 10W). Tämän takia pelkän wattimäärän katsominen ei myöskään ole hyvä juttu. Hyötysuhde on tärkeämpi.

Kannattaa siis ennemmin kyseenalaistaa sellaiset toimijat, jotka ilmoittavat lumenit kasvilamppujen yhteydessä. Koska kaikki ei ole sitä mitä ihmissilmä näkee – ei etenkään kasvilampuissa.”

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Vaikeita asioita ymmärtää täysin kertalukemalla. Mutta ehdottoman hyvä on ollut tämä kehityssuunta LED-valoihin!

Led-kasvivalo on tehokas ja edullinen käyttää

Mitä niiden käyttö maksaa? Lamppu on 10 watin (= 0,01 kilowattia) tehoinen, ja jos lasketaan vaikka, että sähkö maksaisi 30 senttiä / kwh, ja lamppua poltettaisiin 10 tuntia päivässä, niin päiväkustannus olisi 3 senttiä päivässä. Ja kuukaudessa noin 30 senttiä. Ei siis mikään ihme, että kaikki ammattiviljelijätkin käyttää nykyään LED-valoja! On aika iso ero, jos lamppu vie 10 wattia verrattuna vanhoihin 400 watin natikoihin (=HPS-lamppu).

Nuo lamput on säästäneet minulta niin paljon kasveja ja antaneet myös loistavia taimia esikasvatuksessa, joten lamput ovat tienanneet itsensä takaisin jo vuodessa-parissa. Tosin taitaa vanhin lamppu olla jo yli 10 vuotta vanha, että ei nämä onneksi ihan hepposia ole. Nämä on tehty ammattikäyttöön, etteivät saakaan ihan helpolla hajota.

Lampulla on kahden vuoden tai 2000 tunnin takuu.

Terveisin puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity >

MAINOS
MAINOS LOPPUU