Puutarhurin vihervinkki: taimien karaisu

Nyt kun ilmat lämpenivät kesäisiin lukemiin, niin voidaan aloittaa taimien maltillinen totuttaminen ulkoilmaan.

Mikäli siis on ajatusta siirtää pikkuhiljaa kasveja sisältä lämmittämättömiin kasvihuoneisiin, lavoihin jne niin sisällä kasvaneet taimet on hyvä karaista maltilla. Siitäkin huolimatta, että päivälämmöt olisivat korkeat. Olosuhteet on kuitenkin niin erilaiset ulkona ja sisällä, että kasvit kannattaa totuttaa ulkoilmaan pienissä erissä ja suojattuna, muutoin voi käydä köpelösti. Jo varttitunnissa voi nuori ja elinvoimainen kasvi kokea kohtalonsa, jos sen tuo ulos suoraan auringonpaisteeseen ja tuuleen.

Itse aloitan yleensä niin, että tuon kasvit varttitunniksi ulos ja mieluusti vielä harsolla suojaten. Siitä tuplaan ajan päivittäin. Viikossa-parissa korkeintaan taimet on karaistuneet vahvoiksi ja ne voi istuttaa ulos.

Monille aloitteleville harrastajille lannoiterakeet aiheuttavat turhia sydämentykytyksiä. Lannoiterakeet, joita usein luullaan etanan muniksi, ovat yleensä hidasliukoiset osmocote-lannoiterakeet, joita viljelijät käyttävät irtorakeina. On samaa tavaraa kuin meidän lannoitekävyt, mutta irtotavarana, multaan sotkettuna. Ne ovat helpompia käsitellä mm. ruukutuskoneissa kuin kävyt.

Rakeet on helppo tunnistaa muutamallakin eri tapaa:

Toinen ”paniikkia aiheuttava” asia mihin törmää etenkin näin keväisin, on että kerrotaan ”kasvin lehdille ilmestyneistä kirvojen munista ja totaalinen tuho uhkaa kaikkia kasveja”. On hyvä muistaa, että vain talvehtineet kirvat ovat munia, ja ne synnyttävät eläviä poikasia näin kesän mittaan. Eli ei ole kirva käynyt munimassa, huoli pois. Kyse on siis todennäköisesti ödeemasta. Nuo ”munat” on kasvin ”itkemisen” seurauksena syntynyttä tärkkelystä, joka on sitten kuivunut lehdelle, yleensä lehtiruotien viereen.

Hyvä keino on myös ottaa ja rapsuttaa näitä ”munia” jollain terävällä, vaikka veitsen kärjellä ja katsoa, ottaako ne jalat alleen vai rapistuvat vain irti. Kasvin ”itkeminen” loppuu yleensä kesän mittaan, kun asiat tasapainottuvat, niin ilmojen (yö- ja päivälämpötilojen erot) kuin kasvinkin suhteen.

Toki ödeeman syntyä omilla kasveilla voi aina pohtia, että mistä se johtuu. Syitä voi olla esim:

Mutta tosiaan tuo ei ole yleensä mitenkään vahingollista ja on ohimenevä ilmiö. Tärkeintä on, että ödeeman tunnistaa eikä sekoita sitä turhaan mihinkään tuholaiseen.

Terveisin

Juha Toikka
puutarhuri
Kodin Kukat Oy / Toikan Puutarha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity >