Omakotitalon salaojitus ja sadevesijärjestelmä – toimintaperiaate

Talo

Salaojituksella ja sadevesijärjestelmällä pidetään rakennuksen perustukset kuivina ja estetään joissakin tapauksissa myös pohjaveden nousu perustustasolle. Lue perusteet!

Sadevedenpoisto on myös mukavuustekijä, sillä oikein toteutettuna se pitää tontin kuivana.

Rakennuspohjan kuivanapitojärjestelmän osat koostuvat suodatinkerroksesta ja/tai -kankaasta, salaojitussorasta ja salaojista. Tarkempia tietoja salaojituksen suunnitteluun on nähtävissä koko järjestelmää koskeviin periaatteissa, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti ohjeessa RIL 126-2009.

Pientalojen salaojitusjärjestelmä on tavallisimmin painovoimaisesti toimiva. Varsinaisiksi salaojaputkiksi suositellaan 110 mm kaksikerroksista putkea, joskus käytetään kahta putkea rinnakkain. Rakennuksen ulkopuolisten salaojien minimikaato (kaltevuus) on vähintään 0,5 % ja suositeltava on 1,0 %.

Salaojat ja sadevesijärjestelmä, rakenneleikkaus

Salaojat ja sadevesijärjestelmä

Salaojat ja sadevesijärjestelmä – rakenneleikkaus.

  1. Pintakerros, esim ruokamulta
  2. Vettä pidättävä maakerros tai muovikalvo
  3. Routaeriste noin 100 mm
  4. Täyttömaa
  5. Salaojituskerros (vettä läpäisevä)
  6. Anturan lävistävä putki
  7. Salaojaputki esim. Uponor Tupla 110
  8. Sadevesiviemäri esim. Uporen 110
  9. Sokkelin vesieristys

Salaojaputken sijainti korkeussuunnassa

Salaojaputken yläpinta ja koko putkiston korkein kohta asennetaan kohdan on oltava seinäanturan alapinnan tasolla tai sen alapuolella.

Salaojituskerroksen paksuus

Salaojituskerroksen (5) minimipaksuudet ovat putken alla ja sivuilla 100 mm sekä päällä 200 mm. Perusmuuria tai sokkelipalkkia vasten olevan pystysuuntaisen salaojituskerroksen paksuus tulee olla vähintään 200 mm. Salaojakerroksessa käytetään normaaleja salaojituskerrosaineksia, kuten seulottua luonnonkiviainesta, sepeliä, pestyä singeliä tai muuta vastaavaa materiaalia.

Salaojakaivo

Putkiston huoltoa ja huuhtelua varten tarvitaan salaojakaivoja putken joka toiseen mutkakohtaan ja rakennuksen nurkkakohtiin.

Salaojakaivo

Salaojakaivo

Rakennuksen salaojituksen periaatepiirros

  1. Sadevesikaivo
  2. Perusvesikaivo
  3. Rännikaivo
  4. Sadevesiviemäri
  5. Salaojaputket
  6. Salaojakaivo
Salaojituksen perusperiaate

Rakennuksen salojituksen periaatepiirros.

 

Sadevesikaivo

Piha-alue säilyy mukavana käyttää, kun sadevedenpoistojärjestelmä pitää sen sateen jälkeen ja kevätaikana kuivana.

Piha on rakennettava kallistumaan sopivaan paikkaan asennettua sadevesikaivoa (1) kohti. Sadevesikaivoon kerääntyvä vesi viemäröidään suoraan perusvesikaivoon. Salaojan ja sadevesiviemärin johtamat vedet kootaan perusvesikaivoon (2), josta ne kulkevat edelleen joko kunnalliseen sadevesiviemäriin tai läheiseen avo-ojaan tai imeytetään esimerkiksi kivipesän kautta tontin maaperään.

Sadevesiviemäri

Rännikaivo

Rännikaivo

Rakennuksen katolta valuva sadevesi kerätään syöksytorven alle sijoitettujen rännikaivojen (3) kautta sadevesiviemäreihin (4), jotka kuljettavat veden perusvesikaivoon.

Tätä järjestelmää ei ole vielä vanhemmissa taloissa. Vähimmäisvaatimuksena onkin pidettävä, että rännivesi johdetaan esimerkiksi betonikourun avulla kauemmaksi rakennuksen perustuksista ja imeytetään se vasta siellä maaperään. Imeytys voi tapahtua esimerkiksi kivikaivon (kivipesän) avulla.

Salaojien toiminnan tarkastus

Salaojien toiminnan tarkastus on tehtävä kerran vuodessa sulan maan aikana. Toimenpide on yksinkertainen. Kun vettä lasketaan letkulla ylemmästä salaojakaivosta, on veden virrattava vapaasti alempaan kaivoon. Tarkastustoimenpide toistetaan jokaisen kaivon kohdalla.

Mikäli tukkeutumia ilmenee, on parasta kutsua salaojien huuhtelua ja puhdistusta tekevä urakoitsija. Kustannukset verrattuina mahdollisiin vahinkoihin ovat pienet.

Tukkeutumisten estämiseksi on kaivojen siivilät pidettävä puhtaina roskista.

 

Lähde: Suomela Oman talon käsikirja, readme.fi


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

perustus sadevesijärjestelmä salaojat salaojitus

Ei liitettyjä avainsanoja.