Maalämpö on uusiutuvaa ja ilmaista energiaa – siinä ovatkin maalämmön hyödyt parhaimmillaan. Maalämpöpumppu kerää auringon tuottamaa lämpöä, joka on varastoitunut maaperään, kallioon tai vesistöön.
Maalämpöpumpun kompressori kuitenkin tarvitsee sähköä toimiakseen, joten käytännössä maalämmön hyödyntäminen ei toki ole aivan ilmaista: maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä noin kaksi kolmasosaa tulee maaperästä, eli on uusiutuvaa ilmaista energiaa, ja noin yksi kolmasosa on tuotettu sähköllä. Maalämpöpumppu kuitenkin tuottaa lämmitysenergiaa suhteellisen edullisesti muihin lämmitysmuotoihin verrattuna.
Helppokäyttöisyys on myös tärkeä maalämmityksen etu, sillä se vaatii vain vähän huolto- ja tarkistustoimia.
MAINOSMaalämpö on uusiutuva ja ekologinen vaihtoehto, kuten tuulivoima ja aurinkoenergiakin. Esimerkiksi öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä on ekoteko, jota valtio tukee korotetulla kotitalousvähennyksellä.
Maalämpöjärjestelmä on suurehko investointi, koska sen asentaminen sisältää lämmönkeruupiirin toteutuksen, eli yleensä maalämpökaivon poraustyöt. Kustannuksiin ynnätään vielä maalämpöjärjestelmä asennuksineen. Investointi kuitenkin maksaa itsensä takaisin vuosien mittaan tai parhaimmillaan jo muutamassa vuodessa, koska sen käyttökustannukset ovat edulliset.
Mitä suurempi talo on eli mitä enemmän energiaa sen lämmittämiseen kuluu, sitä suuremmat ovat maalämmön hyödyt. Toisaalta sähkönhinnan vaihdellessa myös pienemmissä taloissa maalämpöpumppu on kannattava vaihtoehto. Se parantaa lämmittämisen hyötysuhdetta ja vähentää sähkön käyttöä lämmittämiseen, mikä on tärkeää epävakaassa energiatilanteessa.
Maalämpöpumpun lämpökerroin kuvaa lämpöpumpun tehokkuutta eli kertoo, kuinka paljon pumppu tuottaa lämpöä verrattuna sen käyttämään sähköenergiaan. Tyypillisesti lämpökertoimen keskiarvo on vuositasolla kolmen luokkaa.
MAINOS↑Maalämpö otetaan talteen yleensä joko syvästä porakaivosta tai pintamaan asennetusta pitkästä vaakaputkistosta, kuten kuvassa. Keruuputkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee muutaman asteen matkansa aikana.
Maalämpö on varma ja huoleton vaihtoehto.
Maalämpöpumppu voidaan asentaa esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen tai erilliseen tekniseen tilaan. Yleensä sillä lämmitetään sekä rakennus että käyttövesi.
Maalämpö otetaan talteen yleensä joko syvästä porakaivosta tai pintamaan asennetusta pitkästä vaakaputkistosta. Jos tontti sijaitsee vesistön äärellä, lämpö voidaan myös ottaa talteen vedestä.
MAINOSLämpökaivon poraamiseen ja lämmönkeruu putkiston asentamiseen maaperään tai vesistöön tarvitaan lupa. Ennen maalämpöprojektin aloittamista tulee siis ottaa yhteyttä oman kunnan rakennusvalvontaan ja hoitaa lupa asiat kuntoon.
Lämpöpumppu soveltuu hyvin vesikiertoiseen lattialämmitykseen, jossa huonetta lämmitettävä pinta – siis lattia – on suurempi kuin lämmityspattereiden pinta-ala. Lattialämmitysputkistossa kiertävän veden ei tarvitse olla yhtä lämmintä kuin veden patterin verkostossa.
Patterijärjestelmä ei kuitenkaan ole este maalämmön hankkimiselle, sillä nykyisillä maalämpöpumpuilla päästään hyviin lämpökertoimiin myös vesikiertoisilla patterijärjestelmillä.
Maalämpö sopii parhaiten vesikiertoisen lattialämmityksen pariksi, mutta vesikiertoinen patterikaan ei ole este maalämmön hankkimiselle.
Maalämpöpumppuja voi käyttää huoneiden viilennykseen erityisesti silloin, kun lämmönkeruuverkostona on porakaivo eikä tarvita erillistä jäähdytyskonetta, joka kuluttaa sähköä: viilennettäessä sähkö kuluu vain kiertovesipumppujen ja mahdollisten puhaltimien toimintaan.
MAINOSViilennyskäytössä huonetilojen lämpötilaa voidaan laskea asteella tai parilla. Erillisellä vesikiertoisella jäähdytinpiirillä lämpötilaa on mahdollista laskea jopa kuudesta kahdeksaan astetta.
Hankittaessa maalämpöpumppujärjestelmää on erittäin tärkeää, että keruuputkisto mitoitetaan oikein. Lämmönkeruupiirin oikean mitoitus vaikuttaa järjestelmän toimintaan yhtä paljon kuin lämpöpumppu ja sen teho.
Liian pieni lämmönkeruuverkosto ei tuota riittävästi lämpöä talon tarpeisiin. Ylimitoitettu putkipituus taas kuluttaa turhaan sähköenergiaa suurentuneina pumppauskuluina ja maksaa asennusvaiheessa enemmän.
Lämpöpumpputoimittaja laskee maalämpöjärjestelmän suunnitteluvaiheessa, kuinka laaja lämmönkeruupiiri tarvitaan, että se riittää talon tarpeisiin mutta ei ole liian iso. Kannattaa myös miettiä tulevaisuuden tarpeita: jos taloa laajennetaan, suuremmalle järjestelmälle voikin olla tarvetta.
Yleensä lämpöpumppujärjestelmän toimittaja suunnittelee ja asentaa koko lämmitysjärjestelmän mitoituksineen, lämmönlähdeputkistoineen ja lämmönjakeluverkostoineen sekä vastaa myös sen suunnitellun mukaisesta toimivuudesta. Se on asiakkaalle yksinkertaisinta ja vastuidenkin puolesta selkeämpää kuin osaurakoista muodostuva kokonaisuus.
Omakotitaloon asennettuna maalämmön hinta alkaa noin 16 000 eurosta riippuen omakotitalon iästä, koosta ja muista ominaisuuksista. Pienessä rivitalossa hinta voi lähteä noin 45 000 eurosta.
Maalämmön hinta asennettuna vaihtelee rakennuksen lämmitystehon ja lämmitysenergian tarpeen mukaan. Hinnan muodostavat lämpökaivon poraus, vaakaputkiston asennus, mahdollisen entisen lämmitysjärjestelmän purku, uusien laitteiden kuten maalämpöpumpun asennus, sähkötyöt, säädöt sekä käyttöopastus.
Kerrostaloissa maalämmön hankintakustannukset lähtevät noin 100 000 eurosta.
Lähteet: Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Tom Allen Senera ja Motiva
Kuvat: iStock