Peikonlehti: hoito-opas kasviharrastajille

Peikonlehti on kaunis, näyttävä ja helppohoitoinen huonekasvi, joka tuo vehreyttä ja iloa mihin tahansa sisätilaan.

Peikonlehden (Monstera deliciosa) alkuperä sademetsistä Aasiasta ja Tyynenmeren alueelta antaa sille sen eksoottisen ulkonäön. Jättipeikonlehden lehdet ovat kooltaan suuria ja kiiltäviä. Keskikokoisen peikonlehden lehdet ovat yleensä 10-25 cm leveitä, vanhempien kasvien lehtien halkaisija voi olla jopa 50 cm.

Peikonlehti viihtyy erinomaisesti kirkkaassa valossa, jolloin sen lehdet voivat hyvin. Kasvi pärjää myös osittaisessa varjossa.

Suoraa auringonvaloa kannattaa välttää, koska se voi aiheuttaa kasville ominaisten suurten lehtien palamista.

Peikonlehti viihtyy kosteassa ilmastossa ja tarvitsee säännöllistä kastelua, mutta se ei pidä liiasta vedestä. Kasvin lehtiä kannattaakin sumuttaa usein.

Peikonlehteä kastellaan tasaisesti ympäri vuoden, mutta kesällä runsaammin. Kastelu kannattaa tehdä silloin, kun pintamulta on kuiva. Talvella kasteluväliä voi harventaa.

Liiallinen kastelu kellastuttaa peikonlehden lehtiä.

Kasvi kestää hyvin huonelämpötiloja, mutta varmista, että se ei altistu vetoisuudelle. Peikonlehti viihtyy parhaiten 18-22 °C asteen lämpötilassa.

Kasvi hyötyy ilmankosteuden lisäämisestä, erityisesti talvikuukausina, kun sisäilma on yleensä kuivempaa. Sumuttelu tai kasvin sijoittaminen kosteampiin tiloihin, kuten kylpyhuoneeseen, voi auttaa pitämään sen lehdet terveinä.

Lehtien kärjet ruskehtuvat helposti liian kuivassa ilmassa. Veden puute voi puolestaan aiheuttaa laikkuja lehtiin.

Peikonlehti vaatii melko paljon ravinteita menestyäkseen. Lannoita kasvia kerran viikossa viherkasviravinteella huhtikuusta syyskuuhun. Talvikaudenkin aikana ravinteita voi muutaman kerran antaa.

Yleisin virhe peikonlehden kanssa on kasvin laittaminen liian isoon ruukkuun. Peikonlehti viihtyy suhteellisen pienessä ruukussa.

Kasvualustaksi sopii ravinteikas, ilmava, hiekansekainen multa.

Kasvi kasvaa liaanimaisesti kiipeillen muiden kasvien päällä. Kasvia kannattaa tukea tukikepeillä, muutoin se kasvaa rönsyillen ja kasvattaa oksia ja lehtiä sinne tänne.

Jos peikonlehti kasvaa omaan kotiisi liian suureksi, voit hyvin latvoa sen.

Kasvi kukkii erittäin harvoin. Kukkiessaan se muodostaa suuren suojuslehden sisään tähkämäisen kellertävän kukinnon. Kukasta kehittyy vuoden verran kypsyttyään syötäväksi kelpaava hedelmä. Raa’at hedelmät voivat olla myrkyllisiä.

Varsi- ja latvapistokkaat juurtuvat keväällä ja kesällä suoraan kosteaan multaan pistettyinä, kun mullan alle osuu vähintään yksi ilmajuuri.

Peikonlehden ilmajuuria ei kannata katkaista, sillä peikonlehti kuluttaa tarpeettomasti energiaa kasvattaessaan heti uusia katkottujen tilalle. Ilmajuuret kannattaakin ohjata multaan, jolloin ne alkavat kasvamaan normaalien juurten tavoin.

Myrkytystietokeskus luokittelee peikonlehden paikallisesti ärsyttäväksi kasviksi eli kasvineste voi aiheuttaa ärsytysoireita kuten kirvelyä iholla ja suussa.