Kuntotarkastus 1970-luvun taloon

Teen ensimmäisen havaintoni heti astuessani taloon: sisätilojen lattia on lähes samalla tasolla kuin taloa ympäröivä maanpinta. Tämä vihjaa ongelmallisesta valesokkelirakenteesta, joka oli tyypillinen rakennustapa 1970-luvulla ja valitettavasti aiheutti lähes poikkeuksetta kosteusongelmia tuon ajan taloissa. Sisätiloissa havaitsen myös mikrobiperäistä hajua, mikä voi olla peräisin rakenteissa olevista kosteusvaurioista. Rakennus täytyy kuitenkin tarkastaa perusteellisemmin, ennen kuin voin olla varma kosteusvaurioista.

Kasvillisuus liian lähellä talon seinustaa lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitetta.

Asukkaalla on tallessa kaikki talon tärkeät paperit ja muut asiakirjat vuosien mittaan tehdyistä korjauksista. Rakennepiirustuksista saan vahvistuksen epäilykselleni eli ulkoseinissä on käytetty valesokkelirakennetta. Sen kunto tulisi ehdottomasti tutkia kosteusvaurioiden varalta rakenteita avaamalla.

Piilosokkelin tunnusmerkkejä ovat maanpinnan tasolla oleva sisälattia.

Kuntotarkastus alkaa – asennusvirheitä katossa

Varsinainen kuntotarkastus alkaa, kun kiipeän katon päätyluukusta välikatolle. Havaitsen laajoja vesikaton vuotoja, jotka näkyvät aluskatteessa tummina läikkinä. Alkuperäisen bitumikaton ansiosta vesi ei ole onneksi päässyt etenemään välikattoon asti.

Katolle kiivetessäni havaitsen, että sinne johtavat tikkaat ovat vääntyneet aivan vinoiksi ja lumiesteet repeytyneet kokonaan irti. Peltikatteen muovipinnoite on rapissut lähes kokonaan pois, mikä kertoo katteen materiaalivirheestä. Katolla huomaan asennusvirheitä ja muitakin puutteita.

Lumi on vääntänyt tikkaat vinoon, ja lumiesteet ovat irronneet.

Savupiipun päältä puuttuu kokonaan pellitys, eikä piipun hatusta ole tietoakaan. Lisäksi yksi reunapelleistä on asennettu vesikatteen alle, eikä päälle, niin kuin se pitäisi olla. Tämä virhe on johtanut sulavedet suoraan katteen alle ja aiheuttanut läikät aluskatteeseen.

Kattoremontissa piipusta oli jäänyt pellitystyö puoliväliin, ja sade- ja sulavedet olivat vuosia päässeet valumaan suoraan piippua pitkin sisälle asti. Piipunhattu puuttui kokonaan.

Katon maali hilseili. Tämä vaikutti materiaalivialta.

Laskeutuessani takaisin pihamaalle huomaan, että talosta puuttuu kokonaan salaojitus ja sadevesijärjestelmä. Lisäksi sokkelin vieressä on rehevää kasvillisuutta, joka lisää entisestään kosteusriskiä.

Autotallin kulmassa havaitsen perustuksen painumista, joka on aiheuttanut halkeamia tiiliseinään.

Aluskatteena toimivaan pahviin jääneet läikät paljastavat vuodot vesikatossa.

Kosteutta sisällä

Talon sisätilat vaikuttavat hyväkuntoisilta. Sauna ja pesutilat ovat ikäänsä nähden moitteettomat, mutta toki jo teknisen käyttöikänsä päässä, eikä lattiakaivostakaan tarvitse huomauttaa.

Keittiössä kuitenkin havaitsen, että takan piipun pellityksen puute vesikatolla on aiheuttanut vaurioita piipun juurella olevaan sisäkattoon. Kosteusläikät näkyvät selkeästi.

Sisäkatossa piipun ympärillä oli merkkejä kosteudesta. Tämä johtui piipun puutteellisesta pellityksestä ja puuttuvasta piipunhatusta.

Liesituuletinta lukuun ottamatta talon ilmanvaihto on painovoimainen ja merkkisavulla kokeiltuna paikoitellen melko heikko. Siksi talon sisäilman laatu on ajoittain huono.

Vuosituhannen alussa vaihdetut ikkunat ovat sisäpuolelta hyvässä kunnossa. Ulkoa näkyy, että ikkunoiden vesipeltien kaadot ovat paikoitellen väärään suuntaan. Tämä on selkeä asennusvirhe, joka tulisi korjata. Tulevaisuudessa vesi saattaa nimittäin aiheuttaa kosteusvaurioita ikkunan alla oleviin ulkoseinärakenteisiin.

Ikkunapeltien tulee kallistua alaspäin ja ohjata sadevesi pois ikkunankarmista.

Näytteenotto seinärakenteista

Koska talon ulkoseinissä on valesokkelirakenne, päätän ehdottaa asukkaalle rakenteen kunnon tarkempaa selvittämistä rakennetta avaamalla ja materiaalinäytteillä. Sillä tavalla kosteusvaurion mahdollisuus voidaan sulkea pois.

Saan luvan näytteenottoon, joten teen vierashuoneen sisäseinään aukon. Poistaessani kosteussulkua ja villaeristettä huomaan, että seinästä puuttuu kokonaan tuulensuojalevy. Rakenteessa on myös havaittavissa mikrobiperäinen haju. Otan näytepalan seinän alajuoksusta ja huomaan sen tummuneen. Alan entistä enemmän epäillä kosteusongelmaa. Koska asialle täytyy saada varmuus, otan olohuoneesta vielä toisen näytepalan ja lähetän sen jatkotutkimuksiin laboratorioon mikrobianalyysiä varten.

Saan muutaman viikon kuluttua tulokset ja ikävä kyllä, minun täytyy kertoa asukkaalle huonot uutiset: näytteistä ilmeni selkeä mikrobikasvusto eli kosteuden aiheuttamia ongelmia. Valesokkelirakenteen riski oli siis tässä kohteessa toteutunut.

Seinään puhkaistu reikä paljasti yllätyksen. Tuulensuojalevy puuttui kokonaan.

12 tyypillistä ongelmaa 1970-luvun taloissa:

• puuttuva tai toimimaton salaojitus
• vuotava (tasa)katto
• puutteellinen vedeneristys kosteissa tiloissa
• valesokkelirakenteesta johtuvat alajuoksun kosteus / homeongelmat
• betonilaatan päälle puukoolatut lattiat
• lattiapinnan alapuolelta lähtevät väliseinät
• maanvastaisten seinien sisäpuoliset lämmöneristykset kellarikerroksissa
• puutteellinen ilmanvaihto
• käyttövesiputkien vuoto-onglemat
• ikkunoiden ja ulko-ovien puutteellinen toimivuus tai tiiveus
• ilmanvaihtoputkien puutteellinen eristys
• pesutilojen puutteellinen ilmanvaihto

Pientalotohtorin loppulausunto

Tämä 1970-luvun talo kaipaa muutamia pikaisia toimia. Salaojitus ja sadevesijärjestelmä täytyy tehdä välittömästi, jotta sokkeli alkaa kuivua. Kasvillisuus sokkelin viereltä on poistettava kokonaan, kuten myös tontin kulmalla kasvava iso mänty. Katon piippu on pellitettävä ja muut katon asennusvirheet korjattava. Myös kokonaisvaltaiseen katteen uusimiseen on pinnoitteen irtoamisen vuoksi syytä varautua. Märkätilojen uusiminen nykyvaatimusten mukaisine vedeneristeineen on myös ajankohtainen. Suurin toimenpide on mikrobikasvuston poistaminen kaikista alajuoksuista. Tämä tarkoittaa laajaa sisäremonttia, jossa pitää avata kaikki ulkoseinät ja korvata kosteusvaurioituneet rakenteet uusilla. Työn vaativuuden vuoksi työstä kannattaa teettää erillinen korjaustyösuunnitelma.

Talon energialuokitus

Paritalolle laadittiin myös uuden lain mukainen energiatodistus. E-luvuksi laskennassa saatiin 375 ja kohteen energiatehokkuuusluokka on F, mitä voidaan pitää normaalina ko. tyyppiselle pientalolle. Tärkeimpänä energiatehokkuutta lisäävänä toimenpiteenä suosittelen yläpohjan lisälämmöneristämistä erillisen suunnitelman mukaisesti. Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös asentamalla kohteeseen ilmalämpöpumppu.

Katso kuntotarkastuksesta video täältä ->.

Teksti: Matti Kaijomaa, kuvat: toimitus