Pientalotohtori – Lisärakentaminen ja muutostyöt ovat täynnä riskejä

Vanhoilla omakotitalotonteilla voi olla rakennusoikeutta jäljellä ja tilantarpeen lisääntyessä halutaan tehdä laajennus- osa. Tyypillisimpänä esimerkkinä tästä on 1950-luvun rintamiestalon kylkeen 1970-luvulla tehty tasakattoinen, räystäätön, valesokkelilla varustettu ns. elintasosiipi. Usein siipiosa on huonommassa kunnossa kuin alkuperäisosa. Mitä tulisi huomioida, että tällaiset tilanteet vältetään?

↑ Vanhasta seinärakenteesta paljastui vaurioita pintojen alta laajennuksen rakentamisen yhteydessä.

Selvitä alkuperäisen osan kunto ennen laajentamista

Kun jo olemassa olevaa vanhaa pientaloa halutaan laajentaa, on alkuperäisen osan kunto syytä selvittää tarkkaan jo ennen laajennusosan suunnittelua. Monesti alkuperäisosa asettaa tiettyjä reunaehtoja sekä rakenteille että järjestelmille.

Varsinkin liittyvien rakennusosien kunto on syytä selvittää. Tästä ehkä yleisin esimerkki on alkuperäisosan ulkoseinä, josta laajennusosan tekemisen yhteydessä tulee uuden ja vanhan osan väliseinä. Vanhaan ulkoseinään on voinut aikojen saatossa syntyä kosteusvaurioita, joista ei välttämättä ole ollut haittaa sisäilman laadulle, koska vauriot ovat olleet ulkoilmaan yhteydessä. Laajennuksen myötä ne ovatkin sitten suoraan yhteydessä sisäilmaan ja sisäilman kannalta niillä on silloin merkitystä. Kunnon selvittäminen tulee tehdä ehdottomasti rakenteita avaamalla, jotta mahdolliset pinnan alla olevat vauriot saadaan selville.

Ilmanvaihtotavan valinta ja sen vaikutus alkuperäisosan ilmanvaihtoon laajennuksen rakentamisen jälkeen tulee selvittää. Yleensä koneellisen ja painovoimaisen ilmanvaihdon yhdistämisessä on suuria haasteita, ja sen takia suunnittelussa kannattaa ehdottomasti käyttää ammattilaisen apua.

Luvat ja suunnitelmat kuntoon ennen rakentamista

Laajennusten tekeminen vaatii pääsääntöisesti aina normaalin rakennuslupamenettelyn. Tämä tarkoittaa käytännössä myös kokonaisvaltaista suunnittelua, joka pitää sisällään arkkitehti-, rakenne- ja LVIS-suunnitelmat. Hankkeessa tulee olla myös vastaava työnjohtaja ja yleensä kohteeseen vaaditaan uudiskohteen rakentamista vastaavat viranomaiskatselmukset.

Luvatta ei kannata ryhtyä rakentamaan. Urani aikana olen joutunut muutamia tällaisia tapauksia selvittelemään. Rakennusvalvonnan periaate kun voi olla, että kaikki mitä ei ole osoitettu oikein rakennetuksi, on väärin rakennettu. Yleensä näissä tapauksissa selvitystyö vaatii rakenteiden avauksia. Selvitysten ja jälkikäteen tehtyjen suunnitelmien kustannukset ovat huomattavasti paljon suuremmat kuin jos asia olisi hoidettu oikeassa järjestyksessä.

Käyttöullakot surmanloukkuja?

Jos kohteeseen on alun perin suunniteltu ns. käyttöullakko, voi tulla houkutus ottaa se lämpimään asuinkäyttöön. Kysymyksessä on tilan käyttötarkoituksen muutos, johon vaaditaan rakennusvalvonnan lupa ja suunnitelmat.

Aika paljon tulee vastaan tapauksia, joissa tämä on unohtunut. Isoin haaste on ullakkotilojen paloturvallisuus. Tulipalon sattuessa tiloista pitää pystyä poistumaan ilman, että tullaan alakertaan. Toisena haasteena on yläpohjarakenteiden tuuletus. Koska käytössä oleva tila on matala, tingitään yleensä tuuletusraosta. Seurauksena tästä voivat olla sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin ja kosteusvauriot.

Jos nämä kaksi tyypillisintä haastetta on onnistuttu kampittamaan, on vielä edessä ilmanvaihdon suunnittelu. Reiän tekeminen portaita varten välipohjaan nimittäin vaikuttaa suoraan koko rakennuksen ilmanvaihtoon ja painesuhteisiin.

↑ Laajennusosan alapohja on vaurioitunut 5 vuotta rakentamisen jälkeen. Maapohjasta puuttui kapillaarikatkokerros ja tilan tuuletus oli puutteellinen. Koko alapohja oli purettava ja rakennettava uudestaan.

Kellarikerrokseen kodinhoitohuone ja tikkabaari

Vanhojen kohteiden kellarit on yleensä alun perin suunniteltu ns. toissijaista käyttöä varten, ei varsinaiseen asuinkäyttöön. Hyvin usein tiloja on kuitenkin lähdetty muuttamaan asuinkäyttöön tai ainakin asumista palveleviksi tiloiksi. Yleensä kellariin tehtyä emännän kodinhoitohuonetta tai isännän tikkabaaria ei ole sen kummemmin suunniteltu, vaan pelkästään rakennettu.

Lähtökohtaisesti ennen kellareiden käyttötarkoituksen muutosta tulisi selvittää olemassa olevien rakenteiden kosteustekninen toiminta. Yleensä vanhoihin alapohjarakenteisiin ja maanvastaisiin ulkoseiniin kohdistuu ulkopuolelta kosteusrasitusta, joka tulee hoitaa kuntoon ennen sisäpuolen muutostöitä.

Käytännössä tämä tarkoittaa rakennuksen ulkopuolen auki kaivamista, salaojien ja sadevesijärjestelmän asentamista ja maanvastaisten seinien vedeneristämistä. Samalla ulkoseinät kannattaa lämmöneristää ulkopuolelta, jotta perusmuuri tai maanvastainen seinä jää kuivalle ja lämpimälle puolelle lämmöneristettä. Sisäpuolelta lämmöneristetty maanvastainen kellarin seinä on tänä päivänä luokiteltu jo riskirakenteeksi.

Kantavien rakenteiden muutokset tehtävä harkiten

Välillä tilaratkaisuja mietittäessä voi tulla eteen, että kantavaan rakenteeseen joudutaan tekemään muutoksia, esimerkiksi oviaukkoja halutaan suurentaa.

Aikoinaan kuntotarkastuksella tuli vastaan tilanne, jossa 50-luvun talon keskikerroksessa oli suurennettu kantavien seinien oviaukkoja miettimättä muutostyön vaikutusta rakenteiden kantavuuteen. Samassa yhteydessä oli yläkertaan asennettu puuvälipohjan päälle vuolukivitakka, josta tuli noin 1 500 kg:n pistemäinen lisäkuorma juuri heikennetylle välipohjarakenteelle. Takka oli kallistunut irti hormista jo noin 30 mm, ja alapuolella oviaukkojen yläreunat olivat jo taipuneet silminnähden alaspäin. Takka oli onneksi jo käyttökiellossa. Tarkastusraporttiin kirjattiin suositukseksi takan purkaminen kiireellä pois ja välipohjan tukeminen erillisen rakennesuunnitelman mukaan.

Muutostöiden huomioimien myyntitilanteessa

Jälkikäteen tehtyjen muutostöiden huomioiminen ja kirjaaminen kaupan asiakirjoihin on erittäin tärkeää. Yleensä kellareihin ja ullakoille rakennetut tilat tai autotallista rakennettu makuuhuone eivät täytä asuinhuoneen vaatimuksia. Huonekorkeus on usein liian matala ja ikkunapinta-alaa suhteessa lattiapintaan on liian vähän.

Eräässä riitajutussa rintamamiestaloa oli myyty 7 h + k ja huoneistoalaksi oli merkitty 150 m². Rakennusvalvonnan papereissa oli 2 h + k ja huoneistoala 78 m². Ristiriita johtui siitä, että ullakko ja kellari oli rakennettu asuinkäyttöön jälkikäteen ilman lupia ja suunnitelmia. Kaikki rakennetut tilat oli huomioitu huoneluvussa ja pinta-alassa, vaikka ne eivät täyttäneet asuinhuoneiden vaatimuksia. Kohde oli myyty ilman kiinteistönvälittäjää, jonka tehtäviin yleensä kuuluu selvittää tämän tyyppiset asiat ja huolehtia, että ne kirjataan asiakirjoihin oikein.

Muistilista lisä- ja muutostöitä tekevälle

• Selvitä vanhojen rakenteiden kunto kuntotutkimuksella.
• Selvitä rakennusvalvonnasta lupamenettely ja suunnitelmien tarve.
• Teetä suunnitelmat ennen rakentamista.
• Kiinnitä huomiota erityisesti käyttöturvallisuuteen ja rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen.
• Dokumentoi työvaiheet hyvin vastaisuuden varalta.

Onko sinulla kysyttävää talostasi?

Pientalo ja piha -lehden Pientalotohtori, rakennusinsinööri Matti Kaijomaa on kuntotarkastanut tuhansia taloja. Hän työskentelee Raksystems Insinööritoimisto Oy:ssä.

Jos sinua mietityttää jokin asia talossasi ja haluaisit saada Pientalotohtorilta mielipiteen, voit esittää kysymyksesi osoitteessa www.suomela.fi/pientalotohtori.

Teksti: Matti Kaijomaa, kuvat: Matti Kaijomaa, iStockPhoto