Pientalotohtori: 1940-luvun pientalo – kunnostusta perinteitä kunnioittaen

Mökki Talo
Koko vuoden kestävässä juttusarjassa käsitellään pientaloja eri vuosikymmeniltä. Sarjan aloittavat 1940-luvulla ja sitä ennen rakennetut talot. Rakennustavat olivat 1940-luvulla huomattavasti yksinkertaisempia kuin nykyään ja puutavara hankittiin usein omasta metsästä.
MAINOS
MAINOS LOPPUU
28.3.2023

↑ 1940-luvulla ja sitä ennen rakennustieto ja -taito siirtyi isältä pojalle.

Talon kunnostus perinteitä kunnioittaen! Puutalot perustettiin alkujaan pääosin luonnonkivien varaan. Betoni sokkelirakenteena yleistyi vasta sotien jälkeen. Vanhat, ennen sotia rakennetut talot ovat tavallisesti kellarittomia, koska kellarirakentaminen yleistyi vasta sotien jälkeen.

Betonirakentamisen myötä rakentamisessa yleistyivät tuulettuvat alapohjarakenteet, eli niin kutsuttu rossipohja. Tuulettuvalla alapohjalla tarkoitetaan perusmuuriin tai palkkiin tukeutuvaa alapohjarakennetta, jonka alapuolella on tuulettuva ryömintätila. Sen yhtenä ongelmana on tilan huono tuulettuminen ja muun muassa maaperästä nouseva kosteus.

Rakentamista ei yleensä suunniteltu etukäteen. Piirustuksia ei siis löydy tämän aikakauden rakennuksista, mikä tekee kuntotarkastamisesta erityisen haastavaa.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Perimätieto siirtyi isältä pojalle. Rakentamisen perusperiaatteet olivat tuolloin jo hyvin tiedossa, sillä esimerkiksi vanhoissa kohteissa sokkelikorkeus on yleensä riittävä eli puurungot eivät lähde aivan maan pinnan tasolta, kuten 1970-luvun valesokkelitaloissa. Maalaisjärki ohjasi siis hyvin voimakkaasti rakennustapaa ja rakenneratkaisuja 1940-luvulla.

talon kunnostus talon kunnostus

↑ Vuonna 1935 rakennetun talon alapohjassa ja alimmissa hirsissä näkyy vaurioita. Hirsirungon alimman hirren kengittäminen on tyypillinen korjaustoimenpide vanhoissa rakennuksissa.

Kalliolle kukkulalle

Tutussa laulussa kerrotaan, että maja rakennetaan kalliolle ja kukkulalle. Tätä periaatetta pystyttiin vielä 1940-luvulla noudattamaan. Kuivan rakennuspaikan valitseminen onkin pelastanut monta talovanhusta kosteusvaurioilta.

Salaojia ei rakennettu, mutta kuiva rakennuspaikka huolehti jo luonnostaan ulkopuolisesta kosteudenhallinnasta. Toisin on nyt, kun jo kaavoituksella ohjataan omakotialueita haasteellisille rakennuspaikoille, savikoille ja vanhoille merenpohjille.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Rakennusmateriaalit olivat yksinkertaisia, esimerkiksi kiveä, puuta, hirttä, sahanpurua, sammalta ja turvetta. Muoveja ei ollut käytössä ja rakenteista tuli niin sanotusti vapaasti hengittäviä. Rakentamista ei ohjattu tähän aikaan lämmöneristys- tai ilmatiiveysvaatimuksilla.

Ilmanvaihto oli painovoimainen ja perustui hyvin pitkälti uunilämmitykseen. Ilmanvaihdon tehostus hoidettiin tuuletusikkunoiden kautta tehotuulettamalla.

Vesi- ja viemäriputkia ei välttämättä alun perin heti ollut, eikä märkätiloja vielä rakennettu asuinrakennuksen yhteyteen; saunat ja puucee sijaitsivat pihan perällä.

Alapohjan kunto syyniin

Puurakenteisen alapohjan vauriot ovat aikakauden taloissa tyypillisiä ongelmia. Alapohjarakenteelle on KH-kortissa määritelty 50 vuoden tekninen käyttöikä. Tämä siis on jo näissä taloissa täyttynyt, joten alapohjarakenteen korjaamiseen on syytä varautua.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Ennen kauppaa tehtävissä kuntotarkastuksissa alapohjarakenteen kunto on päästävä tarkastamaan alakautta. Rakenteissa voi olla kosteusvaurioita tai puuntuhohyönteisten aiheuttamia vaurioita.

Toinen melko usein vastaan tuleva vaurio on alimman hirsikerran lahovaurioituminen. Tämän selvittäminen vaatii yleensä julkisivulaudoituksen avaamista, jotta hirsi päästään näkemään ja piikittämään pistopiikillä. Mikäli vaurioita löytyy, on edessä alimman hirsikerran vaihto, eli niin sanottu kengittäminen.

Jälkikäteen tehdyt korjaukset ovat myös voineet aiheuttaa vaurioita. Lisälämmöneristämisellä on voitu muuttaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa niin, että sisäilman kosteus alkaakin tiivistymään rakenteiden sisälle aiheuttaen kosteusvaurioita.

talon kunnostus

↑ Alapohjan kantava palkki on lahonnut vuonna 1946 rakennetussa talossa.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Talon kunnostus rakenteita kunnioittaen

Vanhat talot ja rakenteet tulisi aina remontoida vanhojen rakenteiden ehdoilla. Apuna kannattaa käyttää vanhojen kohteiden korjaussuunnitteluun erikoistunutta suunnittelijaa ja urakoitsijaa, joka on perehtynyt vanhojen kohteiden korjaamiseen.

Tästä hyvänä esimerkkinä on eräs tapaus vuosien takaa. Kohteessa todettiin alimpien hirsikertojen kengitystarve. Työmaan aloituskokoukseen tuli urakoitsija vanhalla kuorma-autolla lavalla kasa jostain purettuja terveitä hirsiä. Känsäisen, liki leipälapion kokoisen kämmenen tiukka puristus kieli jo, että kyseessä on runkorakentamisen ammattilainen.

Tilaajan taivasteltua, miten kauhean iso ja vaikea työ oli edessä, urakoitsija tuumasi, että tämä on hänelle sama kuin maallikko alkaisi tapetin vaihtoon. Ja sitä se todella oli: työ kävi sujuvasti ja heti ensimmäisen seinän jälkeen kaikille oli selvää, että tällä kertaa oli valittu juuri oikea urakoitsija.

↑ Vanhan talon alapohjaa on lämmöneristetty jälkikäteen ja alapohja tuettu suoraan märästä maasta. Vääristä ratkaisuista syntyy kosteusvaurioita rakenteisiin. Ikkunan alta paljastui lahovaurioita.

Talokaupan jälkeiset sudenkuopat

Välillä vanhoista kohteista tehdyn talokaupan jälkeen syntyy riitä ostajan ja myyjän välille. Melko usein syynä on, että ostaja kuvitteli ostavansa uudempaa taloa, eikä ymmärrä vanhojen kohteiden rakennustekniikkaa ja ominaispiirteitä. Yleensä suurimmat riidat kohdistuvat juuri edellä mainittuihin riskialttiisiin rakenteisiin tai tehtyihin peruskorjauksiin.

Tuoreimpana muistuu mieleen kohde, jossa noin puoli vuotta kaupan teon jälkeen perhe alkoi oireilemaan. Kohteen alkuperäinen rakennusvuosi oli 1942. Rakennus oli hirsirunkoinen ja perustettu luonnonkivisokkeleille. Alapohjana oli alkuperäinen rossipohja, johon oli luonnonkivisokkelissa tuuletusluukkuja.

Ennen kauppaa kohteeseen oli tehty kuntotarkastus, jossa ei ollut löytynyt mitään merkittäviä korjaustarpeita tai riskejä. Ostaja tilasi kohteeseen oireiden ilmaannuttua kuntotutkimuksen, jossa selvisi, että kohteessa olevat aikakaudelle tyypilliset riskirakenteet olivat pahoin vaurioituneet. Alapohjassa oli kosteus- ja lahovaurioita ja paikoin alapohjan lämmöneristeenä olleet purut olivat pudonneet alas märän savisen maapohjan päälle. Myyjä oli muutama vuosi ennen kauppaa lämmöneristänyt lattiat yläpuolelta mineraalivillalla ja asentanut uudet lattiapinnat. Alimmat hirsikerrat olivat lahonneet sekä ulkoseinissä että väliseinissä.

Terveysviranomainen asetti kohteen tutkimustulosten valmistuttua asumiskieltoon. Korjattava oli siis koko puurakenteinen alapohja kantavine rakenteineen ja kaikkien seinien alaosat. Tämän lisäksi ulkopuolinen kosteudenhallinta piti laittaa kuntoon, jotta alapohjatila pysyisi jatkossa kuivana. Urakoitsijoiden antamat tarjoukset korjauksista olivat 130 000–150 000 euroa, minkä päälle tulisivat selvittely- ja tutkimuskulut sekä asianajajien kulut, yhteensä noin 30 000 euroa. Asiassa päädyttiin kuitenkin sovintoon ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä: kauppa purettiin ja myyjä lunasti talon takaisin.

Välttämättä aina asioista ei pystytä sopimaan ja pahimmillaan oikeutta käydään kahdessa eri oikeusasteessa, mikä tarkoittaa merkittäviä oikeudenkäyntikuluja korjauskustannusten päälle.

Riidalta olisi vältytty, mikäli ennen kauppaa suoritettu kuntotarkastus olisi tehty huolellisesti. Tarkastajalla ei tässä tapauksessa ollut AKK-pätevyyttä (Asuntokaupan kuntotarkastaja) eikä tarkastusta oltu tehty KH-kortin suoritusohjeen mukaisesti. Mikäli riskirakenteet olisi tunnistettu ja tutkittu ennen kauppaa, riidalta olisi todennäköisesti vältytty.

Teksti ja kuvat: Matti Kaijomaa

Lue myös: Klassikko jo syntyessään – omakotitalon remontti, Tarkista talon kunto ennen ostopäätöksen tekoa, Työnalle kunnostaa omakotitaloa, eli suurta pintaremonttia, Puuhuvilan kunnostus: pellavamaalilla pala aurinkoa, Suunnittele ja kilpailuta talon julkisivuremontti, Talon peruskorjaus vanhaa kunnioittaen, Pientalotohtori – kuntotarkastus 1980-luvun taloon, Mitä vanhan talon puutalon alakerran täysremontti maksoi ja Remontointi: mummolan muodonmuutos