Rakentaja – Salaojitus kuntoon

Talo

Savimaalle rakennetun yksikerroksisen talon salaojitus ei enää toiminut kunnolla, joten omistaja päätti uusia samalla sekä sadevesi- että salaojajärjestelmän.

↑ Kun vanha salaojitus poistettiin, kaivanto alkoi heti täyttyä vedellä. Se oli merkki, että salaojitusta todella tarvitaan.

Koska vuonna 1987 rakennettu talo oli tehty tarkasti aikansa standardien mukaan, siinä oli sekä sadevesi- että salaojajärjestelmä.

Jukka-taloon kuului jo tuolloin salaojapaketti, jonka talon isäntä oli itse asentanut. Mukana tuli jopa patolevy sokkelia ja anturaa suojaamaan, vaikka se oli vielä 30 vuotta sitten harvinaisuus.

Sen ajan salaojaputket olivat rakenteeltaan paljon löysempiä kuin nykyiset putket, niin sanottua rullatavaraa, ja saattoivat maamassojen eläessä painua kuopalle ja tukkeutua helposti.

↑ Ennen uuden salaojituksen asentamista sokkeli puhdistettiin huolellisesti. Puhdistamisen jälkeen asennettiin patolevy ja suojakangas.

Perehdyttyään aikuisten lastensa talonrakentamisen yhteydessä nykyaikaiseen salaojitukseen isäntä päätti uusia myös omansa.

Talo seisoo savimaalla, minkä takia toimiva salaojitus on erityisen tärkeää kosteusongelmien välttämiseksi. Kun salaojitusurakan alussa poistettiin vanha järjestelmä talon ympäriltä, kaivantoon kertyi välittömästi melkoisesti vettä. Sadevesijärjestelmää siis tarvitaan!

Joka kulmaan tarkastuskaivo

Kun vanha järjestelmä ja sen mukana noin kolme rekkakuormallista maa-ainesta oli poistettu, alkoi uuden järjestelmän asennus.

Sokkeli puhdistettiin huolellisesti ja tarkistettiin silmämääräisesti, mutta mitään ongelmia ei havaittu. Sen jälkeen asennettiin uusi patolevy koko matkalle. Patolevyn yläosa sai suojakseen vielä eristesuojamaton, ja kaivannon pohjalle vedettiin suodatinkangas estämään salaojaputken tukkeutuminen alla olevasta savesta.

Talon jokaiseen kulmaan asennettiin tarkastuskaivot, jotta järjestelmä voidaan tarvittaessa tarkistaa ja huuhdella puhtaaksi. Vanhassa järjestelmässä kaivoja oli vain kaksi, ja vain toinen niistä jollain tavalla käyttökelpoinen.

↑ Savisen maaperän takia pohjalle asennettiin ensin suodatinkangas estämään salaojaputken tukkeutuminen. Salaojaputki ja sadevesijärjestelmä ovat matalan sokkelin vuoksi rinnakkain, jotta routaeristys mahtuu niiden päälle.

Sadevesijärjestelmä routarajan alapuolelle

Kellarittoman talon sokkeli on matala. Niinpä uusi sadevesijärjestelmä vedettiin myös salaojajärjestelmän viereen, jotta se saatiin asennettua routarajan alapuolelle. Vanha sadevesijärjestelmä jäätyi usein, koska se sijaitsi liian lähellä maan pintaa.

Sitten kaivanto täytettiin karkealla, 8–16-millimetrisellä soralla ja routasuojattiin 1,2 metrin leveydeltä eristelevyillä. Päälle levitettiin vielä reilu kerros soraa. Samalla tehtiin taloa ympäröivän maaperän kaato niin, että se viettää reilusti talosta poispäin.

Sekä sadevesi että salaojaan kertyvä vesi johdettiin aikaisemmin talon lähellä olevaan ojaan. Nyt vedet ohjattiin hallitusti kaupungin rakentamaan hulevesijärjestelmään, joka oli riittävän syvällä.

Salaoja- ja sadevesijärjestelmät ovat toisistaan täysin erilliset järjestelmät, ja ainoastaan niiden loppupäät yhdistyvät kaupungin hulevesikaivoon.

↑ Talon joka kulmalle asennettiin tarkastuskaivot. Myöhemmin tarkastuskaivo sahataan oikeaan korkeuteensa. Routaeristys asennetaan vähintään metrin leveydelle sokkelista.

Kolmen päivän urakka

Koko urakka kesti kolme päivää. Salaojakymppien kahden miehen tiimi teki pitkän päivätyön. Ripeä työtahti ja huolellinen tekemisen tapa miellytti talon isäntää, joka tarkasti säännöllisesti työn jäljet.

Urakka maksoi hieman alle 18 000 euroa, mutta hintaa jäi enää hieman reilu 13 000 euroa täyden kotitalousvähennyksen jälkeen.

↑ Sokkelin viereinen kaistale täytettiin karkealla soralla. Omistajat halusivat talon sisäänkäyntiin sorapeitteen.

Kosteus vaurioittaa talon rakenteita

Mahdollisen ilmastonmuutoksen aiheuttamat pitkät kosteat kaudet lisäävät riskiä siihen, että talon perustukset altistuvat jatkuvalle kosteudelle. Tämä puolestaan mahdollistaa sieni- ja homekasvustojen syntymisen sekä leviämisen talon rakenteisiin.

Erityisesti valesokkeilirakenteiset 1960–1970-luvn talot sekä kellarilliset talot, joissa ei ole kunnon sokkelin kosteussuojaa, kuuluvat riskiryhmään. Siksi on erityisen tärkeää huolehtia, että talossa on sekä toimiva sadevesi- että salaojajärjestelmä.

Mikäli asia mietityttää ja talon perustuksissa on havaittu muutoksia joko sisä- tai ulkopuolella, kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen. Talon kivijalan tarkistus tulisi tehdä noin 10 vuoden välein.

Teksti ja kuvat: toimitus

Julkaisuun liitetyt avainsanat:

salaoja salaojajärjestelmä salaojajärjestelmät salaojakaivo salaojaputket salaojat salaojitus


Lisää samasta aiheesta


Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: