Aiemmin kookkaiden kasvien juurelle istutettiin matalampia lajeja, jotka peittivät mullan pinnan. Nyt suosiossa ovat selkeät muodot, ja sen myötä monilajiset istutukset ovat harvinaistuneet.

Sora tai muu kate vähentää veden haihtumista, mutta samalla myös vaikeuttaa multapaakun kosteuden arviointia. Tasaisesta kastelusta pitäville lajeille, kuten lankaköynnökselle ja kääpiököynnösviikunalle, katteista on etua. Pienijuurisia ja niukasta kastelusta pitäviä lajeja, kuten anopinhammasta, pullojukkaa tai kaktuksia tulee helposti kasteltua liikaa. Kovin paksusti ei painavaa soraa kannata pinnalle levittää, jotta multa ei tiivisty liikaa.

Lehdissä näkyy paleltumisesta johtuvia mustumia.
Lehdissä näkyy paleltumisesta johtuvia mustumia.

Muun muassa perhoskämmekät ja ohutlehtiset viherkasvit ovat alttiita vedolle. Ruukut kannattaakin nostaa ikkunalta sisemmälle huoneeseen tuuletuksen ajaksi. Viileässäkään viihtyvät kasvit eivät pidä vedosta. Se on syypää niin anopinjakkaran tyvessä oleviin ruskeisiin laikkuihin kuin limoviikunan lehtien karisemiseenkin. Lehtiin voi tulla myös paleltumisesta johtuvia mustumia.

Simpukankuoret sopivat hyvin katteeksi.
Herttaposliinikukka (Hoya kerrii) on saanut katteekseen simpukankuoria.

Viherkasviasiantuntija, hortonomi Pertti Ronkainen listaa muutamia vahvoja lajeja vetoisaan paikkaan. Noin +5 asteeseen saakka lämpötilan laskua kestävät esimerkiksi norfolkinaraukaria (Araucaria heterophylla), pullojukka (Nolina recurvata), sitruspuut (Citrus), japaninkäpypalmu (Cycas revoluta), ihmeköynnös (Bougainvillea), oleanteri (Nerium oleander), kanariantaateli (Phoenix canariensis), pensaspalmu (Rhapis) ja jukka (Yucca.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.