Saunavihta tuo koivuntuoksua lauteille: valmista vihta näillä ohjeilla

Saunavihta – tai saunavasta – koivusta tehtynä, kuuluu perinteiseen suomalaiseen saunakulttuuriin. Vihta tai vasta, miten kukin haluaa, ladotaan yleisimmin rauduskoivusta, mutta sekaan voi laittaa muitakin oksia.

Saunavihta on helppo valmistaa

Aloita tekemällä side noin metrinmittaisesta hieskoivun vesasta.

Poista oksat ja kuori sidevarpu lähes kokonaan.

Pyöritä ja väännä varpua itsensä ympäri niin kauan, että se tulee taipuisaksi.

Kerää noin 40 tervettä rauduskoivun oksaa (30–50 cm) ja kokoa oksista tasainen kimppu. Rauduskoivun oksien seassa voi olla pari hieskoivun oksaa tuomassa tuoksua.

On makuasia, miten päin oksat ladotaan: kiiltävä pinta on miellyttävämpi iholla, mutta karheampi nurja puoli ei tartu niin helposti ihoon kiinni.

Nypi kädensijasta oksat ja lehdet pois.

Saunavihta ja kädensijan sitominen

1. Pujota sidevarvun pää koivunoksakimpun läpi, kierrä kimpun ympäri pari kierrosta.

2. Tee varpuun solmu. Varvun pitää olla koko ajan tiukalla kierteellä. Saat tiukemman solmun, kun pidät vastaa jalan alla ja vedät varpujen päistä napakasti. Kierrä oksaa tarvittaessa lisää, jotta taipuisuus säilyy.

3. Työnnä lopuksi siteen pää kädensijan oksien väliin. Jos aiot kuivattaa vastan, tee kädensijan alaosaan toinen side (väli noin 15 cm) ja siihen ripustuslenkki.

Saunavihta – usein kysyttyä

Monien mielestä rauduskoivu on se ainoa ja oikea vihdan perusmateriaali, koska sen lehdet ovat kestävämmät ja ne pysyvät paremmin kiinni. Hieskoivun pehmeissä lehdissä on kuitenkin voimakkaampi tuoksu, joten saunavihtaa ladottaessa voi kimppuun lisätä muutaman hieskoivun oksan.

Miksi saunassa vihdotaan?

Vihtominen parantaa verenkiertoa ja se vapauttaa ilmaan myös kesäisen koivuista tuoksua.

Voiko saunavihdan pakastaa?

Vihta on parhaimmillaan tuoreena, mutta sen voi myös pakastaa ja vihtoja saa myös ostettua hyvin varustelluista kaupoista. Pakastettu vihta on hyvä valinta joulusaunaan.

Miten ja milloin saunavihta tehdään?

Saunavihdan tekoaika ajoittuu yleensä juhannuksesta heinäkuun alkupuolelle. Ennen juhannusta koivunlehdet ovat yleensä liian pehmeitä ja sen jälkeen ne taas irtoavat helpommin. Vihta valmistetaan yleensä rauduskoivusta, sillä sitä pidetään kaikista kestävimpänä saunavihdan materiaalina.

Lue lisää ohjeita saunaan ja saunomiseen

Kuinka puusauna lämmitetään oikein?

Joulusauna on vanha suomalainen perinne

Saunan kiukaan valinta – hyvä kiuas tuo hyvät löylyt

Saunan maalaaminen – musta väri rauhoittaa löylyhuoneen

Sähkökiuas rätisee ja kipinöi: kyteekö saunassasi tulipaloriski?