Saunavihta – tai saunavasta – koivusta tehtynä, kuuluu perinteiseen suomalaiseen saunakulttuuriin. Saunaperinteiden mukaisesti länsisuomalaiset vihtovat, itäsuomalaiset vastovat. Vihdan ja vastan raja kulkee suunnilleen Päijänteen halki Suomen pituussuunnassa.
Oikea saunavastan tai -vihdan tekoaika on yleensä juhannuksen tienoilta heinäkuun alkupuolelle. Ennen sitä koivunlehdet ovat liian pehmeitä ja sen jälkeen lehdet irtoavat herkemmin.
Vihta tai vasta, miten kukin haluaa, ladotaan yleisimmin rauduskoivusta, mutta sekaan voi laittaa muitakin oksia.
1. Pujota sidevarvun pää koivunoksakimpun läpi, kierrä kimpun ympäri pari kierrosta.
2. Tee varpuun solmu. Varvun pitää olla koko ajan tiukalla kierteellä. Saat tiukemman solmun, kun pidät vastaa jalan alla ja vedät varpujen päistä napakasti. Kierrä oksaa tarvittaessa lisää, jotta taipuisuus säilyy.
3. Työnnä lopuksi siteen pää kädensijan oksien väliin. Jos aiot kuivattaa vastan, tee kädensijan alaosaan toinen side (väli noin 15 cm) ja siihen ripustuslenkki.
Saunavihta on parhaimmillaan tuoreena, mutta sen voi myös pakastaa.
Monien mielestä rauduskoivu on se ainoa ja oikea vihdan perusmateriaali, koska sen lehdet ovat kestävämmät ja ne pysyvät paremmin kiinni. Hieskoivun pehmeissä lehdissä on kuitenkin voimakkaampi tuoksu, joten saunavihtaa ladottaessa voi kimppuun lisätä muutaman hieskoivun oksan.
MAINOSVihtominen parantaa verenkiertoa ja se vapauttaa ilmaan myös kesäisen koivuista tuoksua.
Vihta on parhaimmillaan tuoreena, mutta sen voi myös pakastaa ja vihtoja saa myös ostettua hyvin varustelluista kaupoista. Pakastettu vihta on hyvä valinta joulusaunaan.
Saunavihdan tekoaika ajoittuu yleensä juhannuksesta heinäkuun alkupuolelle. Ennen juhannusta koivunlehdet ovat yleensä liian pehmeitä ja sen jälkeen ne taas irtoavat helpommin. Vihta valmistetaan yleensä rauduskoivusta, sillä sitä pidetään kaikista kestävimpänä saunavihdan materiaalina.