Lehtokotilot kannattaa kerätä pois ja hävittää

Piha

Lehtokotilo on vaaraton ihmisille, mutta aiheuttaa haittoja monille puutarhan kasveille. Iso populaatio voi jättää jälkeensä hurjan määrän reikäisiksi tuhottuja kasveja. Lehtokotilot eivät pidä kuivuudesta, joten kuivat kohdat estävät niiden etenemisen.

25.9.2023

Lehtokotilo on Suomessa yleinen nilviäinen, jonka elinpiiri ulottuu etelästä aina Kainuun pohjoispuolelle asti. Paikoin lehtokotiloita saattaa esiintyä runsaastikin.

Lehtokotilo viihtyy kosteassa kasvillisuudessa ja pitää etenkin pehmeälehtisistä kasveista. Kosteilla rehevillä pihoilla lehtokotiloita voi olla paljonkin, jopa ämpärikaupalla. Jos kesällä sataa paljon, lehtokotiloiden määrä sen kuin lisääntyy.

Lehtokotilot eivät aiheuta ihmiselle haittaa, mutta ne syövät monia puutarhan kasveja.

Yksi lehtokotilo voi syödä päivässä kolmasosan painostaan kasveja ja 100 kotiloa kuukaudessa peräti 2 kiloa kasveja. Sen ravinnoksi kelpaavat myös jo kuolleiden kotiloiden raadot.

MAINOS MAINOS LOPPUU

Lehtokotilo syö puutarhan kasvia. — Lehtokotilo on harmiton ihmiselle, muttei puutarhan kasveille: se syö kasvit reikäisiksi ja jopa elinkelvottomiksi.

Miten lehtokotilon tunnistaa?

Lehtokotilo (Arianta arbustorum) on 15–25 millimetrin pituinen nilviäinen, jonka tunnistaminen onnistuu parhaiten sen kuoresta.

Sukukypsän lehtokotilon suulla on valkoinen kaareva huuli, eikä kuoressa ole niin kutsuttua napaa.

Aikuisen lehtokotilon kuori on

läpimitaltaan noin 2 cm

tumman- tai punertavanruskea

kellertävän laikukas, kellertävä tai tumma

kierteinen, 5–6 kierrettä

kärjestä kartiomainen ja himmeä

pinnaltaan hennon uurteinen. (Lähde: Wikipedia)

Jopa 200 uutta lehtokotiloa vuodessa

Lehtokotilo lisääntyy melkoisella tehokkuudella, sillä yksi yksilö voi tuottaa jopa 200 uutta yksilöä kesän aikana.

Aikuinen kotilo munii noin 40 munaa kahden viikon välein, jos keli on mukavan kostea – kuivana kautena lehtokotilo ei muni.

MAINOS MAINOS LOPPUU

Lehtokotilo laskee munat muutaman sentin syvyyteen maahan.

Sen munat ovat nuppineulan pään kokoisia, vaaleita läpikuultavia palloja, joita voi erottaa mullan seasta valkoisina kasoina.

Kotilon jäljiltä kasvi on täynnä reikiä.

Kuinka ehkäistä lehtokotilo?

Kun lehtokotilo on kerran ilmestynyt puutarhaan, siitä voi olla mahdoton päästä kokonaan eroon. Lehtokotiloiden määrää kuitenkin voi ja kannattaakin rajata ja ehkäistä.

Kotiloiden torjumiseksi suositellaan niiden keräämistä, joka kannattaa aloittaa jo varhain keväällä ennen kuin ensimmäiset lehtokotilot ehtivät munimaan. Keräämistä jatketaan koko kesä.

MAINOS MAINOS LOPPUU

Näin ehkäiset lehtokotilot

Pidä nurmikko lyhyenä ja pensaiden alustat puhtaina sekä ilmavina.

Reunusta penkit kuivalla materiaalilla – hiekka, oksahake, sepeli ja muut kuivat katteet estävät jonkin verran kotiloiden kulkua.

Siivoa pihalta rojut ja muut piilopaikat pois.

Valitse kuivuutta kestäviä kasveja ja kastele niitä harvoin.

Asettele koivutisleellä siveltyjä lautoja viljelmien ympärillä.

Torjuntaan voi käyttää myös rautafosfaattia ja koivutervaa.

Viljele nokkosia – ne houkuttelevat lehtokotiloita ja ovat luonnollinen ansa.

Houkuttele pihaan lehtokotiloiden luontaisia vihollisia, kuten siilejä, sammakoita ja rastaita sekä muita lintuja.

Myös kontiaiset ja maakiitäjäisen toukat syövät kotiloita ja etanoita.

Talvella polje lumi heinikoiden kohdalta tiiviiksi, jotta lumi ei eristä talvehtivia kotiloita pakkaselta.

Mistä lehtokotilo ei tykkää?

Puutarhan kasveja voi suojata lehtokotilolta istuttamalla kissanminttua, ajuruohoa, siankärsämöä ja laventelia, koska ne eivät maistu kotiloille.

Kuinka hävittää lehtokotilo?

Suuret määrät lehtokotiloita tuhotaan pudottamalla kiehuvaan veteen. Ne tuhoutuvat myös etikka-vesiliemessä ja mäntynestesaippuassa.

Kuolleet yksilöt tulee haudata noin 20–30 senttiä syvään kuoppaan, sillä muuten houkuttelevat paikalle uusia yksilöitä – lehtokotilo syö lajitovereidensa raatoja.