Harsosääsket lentelevät ulkoa sisälle kesäisin. Jos viherkasvi on viettänyt kesän ulkona, harsosääski saattaa päästä sisälle sen kyydissä syksyn tullen.
Harsosääskiä saa riesakseen viherkasvien mukana ympäri vuoden, ja tuoreessa mullassakin voi elellä harsosääskien toukkia.
Aikuinen harsosääski ei vahingoita kasveja, vaikka ympäriinsä lentelevät hyönteiset toki ärsyttävät sisällä. Harsosääsken toukat sitä vastoin aiheuttavat tuhoa kasvien juuristossa ja pistokkaissa.
MAINOSAikuinen harsosääski kuitenkin munii kosteaan multaan satakunta munaa, joista kehittyy nopeasti kasvien juuria syöviä toukkia. Ne haittaavat etenkin pienten kasvin taimien kehitystä ja voivat nujertaa ne kokonaan.
Jos harsosääsken toukkia on paljon, isommankin kasvin juuristo ja siten koko kasvi voi olla uhattuna.
Harsosääsket elävät kolmesta neljään viikkoa, kunhan lämpötila on mukavasti yli 20 astetta. Sen elämässä on monta vaihetta: muna, kolme toukkavaihetta, kotelo ja aikuinen.
Harsosääsket ovat hentorakenteisia pari millimetrin pituisia lentäviä hyönteisiä. Niillä on pitkät, helminauhamaiset tuntosarvet ja pitkät jalat. Ruumis on yleensä musta ja kyttyräselkäinen. Takaruumis on hoikka.
MAINOSNaaraat laskevat yli sata munaa viikon pituisen elämänsä aikana. Niistä kuoriutuu jalattomia toukkia, joilla on musta pää.
Toukat ovat alussa lasimaisen läpikuultavia, mutta muuttuvat myöhemmin valkoisiksi. Harsosääsken täysikasvuinen toukka on 6-7 millimetriä pitkä eli suurempi kuin aikuinen.
Aikuiset harsosääsket syövät muun muassa sienirihmastoa ja mätänevää orgaanista ainesta. Toukat syövät lisäksi pistokkaiden ja taimien hentoja hiusjuuria.
MAINOSHarsosääski viihtyy huonekasvien lähettyvillä, kun taas banaanikärpänen lentelee hedelmien tuntumassa.
Aikuisen harsosääsken erottaa banaanikärpäsestä hyppelehtivästä lentotavasta ja hoikemmasta olemuksesta.
Ripsiäiset (Thysanoptera) ovat kapeita, muutaman millimetrin kokoisia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on siivet, mutta ne ovat varsin huonoja lentämään.
Ripsiäisiä kannattaa tarkkailla huonekasvien lehdiltä ja kukista. Myös ripsiäiset heikentävät huonekasveja aiheuttamalla lehdille harmaanvalkeita laikkuja. Ripsiäisen toukat ovat vihertäviä ja ne asustavat lehtien alapinnoilla, mutta myös mullassa.
MAINOSHarsosääsken voi erottaa ripsiäisestä siivistä, jotka ovat eheäreunaiset toisin kuin ripsiäisen, jolla on siipien takareunassa hapsumainen reunus.
Harsosääskien hävittäminen onnistuu yleensä helpommin kuin ripsiäisen, joka vaatii kadotakseen toistuvia torjunta-ainekäsittelyitä.
Harsosääskien toukat tarvitsevat kosteaa multaa elääkseen, joten helpoin tapa estää harsosääskien leviäminen on pitää pintamulta kuivana noin kahden sentin syvyyteen asti.
Ruukun pinnalle voi myös levittää ruukkukatetta, jotta harsosääsket eivät pääse mulla pinnalle munimaan.
Uuden mullan desinfiointi kuumalla vedellä tappaa mullassa olevat munat ja toukat. Jos mikään muu keino ei tepsi, mullan vaihtaminen on tehokas torjuntatoimi.
Keltainen väri houkuttelee harsosääskiä, joten aikuisia sääskiä voi houkutella keltaisella liima-ansalla.
Lentävien sääskien ruiskuttaminen torjunta-aineella ei yleensä auta, koska ne ovat jo todennäköisesti ehtineet munia multaan.
Toisaalta jokainen aikuinen naarasyksilö munii viikon mittaisen elämänsä aikana keskimäärin 100 mutta jota 150 munaa, jotka kuoriutuvat nopeassa tahdissa, joten yhdenkin yksilön torjuminen kannattaa.
Myrkyttämisessä tulee toimia sinnikkäästi ja tehdä sitä useaan otteeseen viikkojen ajan, mikä tuhoaa lopulta koko populaation. Nopeampaan tulokseen pääsee myrkyttämällä myös mullan, mutta siihen tulee käyttää vain tarkoitukseen sopivaa hyönteismyrkkyä.
Harsosääskille erityisen alttiita kasveja ovat
Lähteet: Plantagen, Wikipedia, ChiliWiki, Ötökkätieto.fi, biotus.fi
Kuvat: iStock