Lentomuurahaiset liikkuvat suurina parvina

Lentomuurahaiset olivat täyttäneet ilmatilan! Ryhdyin ihmettelemään siivekkäiden muurahaisten suurta määrää lämpimänä kesäyönä: niitä oli niin valtavasti, että katon reuna rapisi ja markiisiin tuntui ropisevan sadepisaroita.

Ulkona ei kuitenkaan satanut – paitsi lentomuurahaisia.

Lämmin kesäyö saa kuhnurit ja kuningattaret nousemaan ilmaan parittelemaan.

Usein kaikki kynnelle kykenevät parittelijat ovat liikkeellä yhtä aikaa, ja siksi minäkin havaitsin niiden parven – sitä ei voinut olla huomaamatta.

Seuraavana aamuna muurahaisia ei enää näkynyt.

Lentomuurahaiset ovat tavallisia muurahaisia, esimeriksi faarao-, sokeri-, hevos-, tuli- ja lymymuurahaisia, joilla on siivet. Ne eivät siis ole oma muurahaislajinsa.

Ne ovat koiraita eli kuhnureita ja kuningattaria, jotka ovat liikkeellä sukua jatkamassa. Kun muurahaisten tulee aika paritella, ne lentävät isoissa parvissa ympäriinsä. Tapahtumaa kutsutaan neitsytlennoksi.

Muurahaiset suosivat parittelulennollaan lämmintä ja hiukan tuulista säätä. Parasta on juuri ennen sadetta tai sateen jälkeen, jolloin maa on pehmeää ja kuningatar pystyy kaivamaan itselleen pesäkolon.

Saman seudun pesistä noustaan ilmaan samanaikaisesti. Ensin ilmaan nousevat kuhnurit. Noin 20 minuuttia niiden jälkeen seuraavat naaraat.

Tämä lämpimän yön lempimislento on kuhnureiden ainoa tehtävä: ne odottavat oikeaa hetkeä jatkaakseen sukua ja siirtääkseen geenejään uutta pesää varten. Kaikki muut muurahaisten hommat ne jättävät työläisille – siksi niitä kutsutaan kuhnureiksi.

Kun parittelu on hoidettu, kuhnurit menettävät yleensä siipensä ja niistä tulee ihan tavallisia maan pinnalla tallustavia muurahaisia. Ikävä kyllä, samalla ne usein myös kuolevat pudottuaan uupuneina maahan.

Myös kuningatar pudottaa lennon jälkeen siipensä. Hedelmöitetyn kuningattaren tehtäväksi jää parittelun jälkeen etsiä uusi pesä ja uudet työläiset, jotka suostuvat hoivaamaan sen munia ja toukkia. Se voi myös perustaa täysin uuden yhdyskunnan.

Kuningatar säilyttää siemennesteen vatsassaan ja käyttää tätä varastoa koko loppuikänsä hedelmöittämään omat munasolunsa: ensin se tuottaa työläisiä, ja sitten kun keko on valmis, on aika tuottaa kuhnureita ja hedelmöittymiskykyisiä naaraita. (Lähde: Wikipedia)

Sen yhden lemmenyön aikana lentomuurahaiset saattavat tuntua häiritseviltä, mutta kannattaa siitä huolimatta kiinnostuneena seurata tätä luonnon ihmettä – kuhnureiden ja kuningattarien paritteluriitti on oikeasti aika jännittävä, joskin hyvin sekava, tapahtuma.

Se, mihin kuningatar sitten menee munimaan, määrittelee pesän paikan ja sen, aiheuttavatko muurahaiset pihaan ja puutarhaan pidempää häiriötä.

Kannattaa seurata asiaa kaikessa rauhassa, sillä vain harvoissa paikoissa muurahaisista on oikeasti haittaa. Esimerkiksi kompostissa ja muutenkin maan muokkauksessa niistä on jopa hyötyä.

Jos sokerimuurahaiset alkavat vaeltaa sisälle ruuan perässä tai isommat hevosmuurahaiset ryhtyvät nakertamaan talon puuosia, kannattaa tutustua muurahaisten torjuntakeinoihin.

Lentomuurahaiset ovat jokakesäinen ilmiö, joka askarruttaa monia.

Lentomuurahaiset saattavat purra, jos ne kokevat jonkin uhaksi yhdyskunnalleen. Muurahaisia ei kannata kuitenkaan pelätä. Lentomuurahaisia voi lennon aikaan keräytyä suuriakin määriä talojen seinille ja pihoille, mutta yleensä ne eivät sinne asetu.

Lentomuurahaisten torjuntaan voi yrittää käyttää esimerkiksi kanelia, etikkaa tai suolaa, jota ripotellaan muurahaisten reiteille. Sisätiloihin saa muurahaismyrkkyjä kaupoista niin sirotteina, ansoina kuin aerosolinakin.

Parittelun jälkeen koiraat kuolevat. Kuningattaret pudottavat siipensä ja ne lähtevät etsimään sopivaa pesäpaikkaa esimerkiksi kiven alta tai puunkannosta. Parittelulennon jälkeen sama kuningatar on lisääntymiskykyinen koko loppuikänsä ja se voi elää jopa 20-vuotiaaksi saakka.