Kirvojen torjunta – ota luomukeinot käyttöön

Kirvojen torjunta ei ole välttämätöntä heti, kun näkee muutaman kirvan, sillä useimmat kasvit kestävät pienet kirvapopulaatiot. Sitä paitsi yleensä kirvoja seuraa niiden luontainen vihollinen, leppäkerttu.

Kirvojen torjunta tulee ajankohtaiseksi, jos kirvat valtaavat kasvien lehdet ja kukinnot. Suuren kirvapopulaation hampaissa etenkään nuoret ja henno kasvit eivät jaksa.

Kirva elää versoissa ja lehtien alapinnoilla: niitä tulee varsinkin nuorten versojen kärkiin ja lehtiin. Esimerkiksi ruusupensaiden versoihin, nuppuihin ja varsiin ne saattavat muodostaa tiiviitä mattoja.

Kirva on parin, kolmen millimetrin mittainen hyönteinen, joka voi olla monen värinen, kuten vihreä, harmaa, punertava tai sinertävä.

Lehtikirvalla on pehmeä nahka. Kilpikirva puolestaan piiloutuu kilpensä alle ja voi siksi olla hankala hävitettävä. Kilpikirvoja voi olla melkein missä tahansa, mutta mieluiten ne kiinnittyvät lehtien alapinnoille ja varsiin tiiviiksi rykelmiksi.

Mikäli kirvoja on paljon, ne saattavat estää kasvin kehittymisen.

Lehtikirva imee kasvin nestettä ja tekee siitä kitulaisen sekä epämuodostuneen. Lehdet voivat käpristyä. Osa kirvalajeista aiheuttaa kasviin nystyjä, niin kutsuttuja äkämiä.

Mesikaste on oivallinen kasvualusta nokihärmäsieneksi kutsutulle kasvitaudille. Sen oireina kasvi alkaa näyttää likaiselta, sen kasvu pysähtyy eivätkä kukan nuput aukea lainkaan.

Kirvojen hävittämisessä kannattaa käyttää luonnollisia menetelmiä, sillä hyönteismyrkky tappaa samalla myös petohyönteiset, kirvojen viholliset. Myrkytettyyn kasviin kirvat palaavat nopeammin kuin tuhohyönteiset ja pääsevät rellestämään entistä innokkaammin.

Kirvojen torjuntaan suositellaan usein luonnon omia torjunta-aineita, kuten nokkos- ja raparperivettä tai maitoliuosta. Kasvit tulee käsitellä aineilla muutaman päivän välein, kunnes kaikki kirvat ovat kadonneet.

Kirvat asettuvat mielellään heikkoihin kasveihin, joten on tärkeää pitää kasvit hyvinvoivina ja vahvoina lannoittamalla ja kastelemalla.

Kuivuneet taimet houkuttelevat enemmän kirvoja, sillä niissä on paljon sokeria eli kirvojen ravintoa. Siitä syystä kirvat ovat erityisesti kuumien ja kuivien kesien ongelma.

Jos puutarhassasi on paljon kirvan luonnollisia vihollisia, kirvoista ei välttämättä tule lainkaan ongelmaa.

Petohyönteiset pitävät monimuotoisuudesta, joten niitä voi houkutella viljelemällä useita erilaisia kasveja ja kukkia. Kirvat puolestaan viihtyvät puutarhassa, jossa on vain vähän erilaisia kasveja.

Petohyönteisille voi myös laittaa pesiä kirvayhdyskunnan lähelle: leppäkerttuhotelleja myydään puutarhakaupoissa ja pihtihäntäiset muuttavat kostutettuun rullattuun sanomalehteen.