Sokeritoukka on se hopeanharmaa vipeltäjä, jonka ihminen ehtii juuri ja juuri näkemään sytytettyään yöllä valot kylpyhuoneeseen. Sitten sokeritoukka kipittää ihmistä piiloon lattialistan alle, pieneen rakoon laatan saumassa tai kaapin taakse.
Yleisimmin sokeritoukkia näkee kylpyhuoneessa, koska ne pitävät kosteasta ja lämpimästä elinympäristöstä. Ne viihtyvät myös keittiössä, kellarissa ja viemärissä – missä vain on mukavan kosteaa ja lämmintä.
Sokeritoukista ei ole ihmiselle suurempaa harmia, sillä ne eivät pure tai levitä tauteja. Ne eivät nakerra kodin nurkkia tai rouskuta huonekaluja.
Yleensä sokeritoukista halutaan kuitenkin eroon, koska lattialla vilistävät ja joskus myös ruokakaapissa mönkivät hyönteiset inhottavat ja puistattavat ihmistä.
MAINOSYleensä sokeritoukat päätyvät asuntoon esimerkiksi huonekalujen tai pahvilaatikoiden mukana. Ne hakeutuvat heti sisään päästyään kosteimpaan löytämäänsä paikkaan. Ihanteellisessa ympäristössä, jossa ilmankosteus on noin 70 prosenttia ja lämpötila 27 astetta, ne alkavat pesiä ja lisääntyä.
Sokeritoukat pääsevät rakennuksiin myös erilaisten rakojen kautta. Ne voivat liikkua viemäreitä pitkin ja nousta esimerkiksi kylpyhuoneeseen hajulukoista. Ulkona sokeritoukat elävät kivien ja lehtijätteen alla sekä eläinten ja hyönteisten pesissä. Kelien kuivuessa ne hakeutuvat sisätilojen kosteuden suojiin.
Entä kipuaako lattialla vipeltävä sokeritoukka sänkyyn? Yleensä sokeritoukka viihtyy kosteissa tiloissa, kuten kylpyhuoneessa, eikä esimerkiksi makuuhuoneessa. Siksi sokeritoukka ei yleensä tule sänkyyn.
Jos kotiin ilmestyy sokeritoukkia, ei tarvitse soimata itseä huonosta hygieniasta – sokeritoukat eivät nimittäin ole merkki epäsiisteydestä. Ne eivät liioin yleensä merkitse kosteusvauriota esiintyessään kylpyhuoneessa tai muissa kosteissa tiloissa.
MAINOSJos sokeritoukkia kuitenkin alkaa vilistää toistamiseen makuuhuoneissa ja olohuoneissa, eli kuivissa tiloissa, ne saattavat olla merkki kodin rakenteisiin pesiytyneestä kosteudesta ja mahdollisesta kosteusvauriosta – sokeritoukat kun elävät kosteissa paikoissa ja käyttävät myös homesientä ravinnokseen.
Sokeritoukka voi selvitä jopa vuoden ilman ravintoa, joten luulisi, että se olisi tarkka ravinnostaan. Mutta näin ei ole.
Sokeritoukat syövät mikä tahansa tärkkelyspitoista ainetta, kuten leivänmuruja, jauhoja tai muroja. Ne kykenevät myös hajottamaan selluloosaa ja syövät tapettiliimaa, homeista paperia ja valokuvia.
Kylpyhuoneissa ihmisestä pudonneet hiukset, karvat ja ihosolukko ovat sokeritoukkien ravintoa. Proteiinin lähteiksi kelpaavat myös kuolleiden hyönteisten raadot tai oman lajin jäänteet.
MAINOSTehokkain keino vähentää sokeritoukkien määrää on vähentää kosteutta, koska ne eivät viihdy kuivassa. Kylpyhuoneen ilman tulisi vaihtua niin, että lattia ei esimerkiksi suihkun jälkeen jää märäksi. Lattia kannattaa myös aina kuivata.
Tuuletin tai ilmakuivain voi auttaa kosteuden poistamisessa, ja lämpimänä kuivana kesäpäivää on hyvä avata kylpyhuoneen ikkuna kosteuden poistamiseksi.
Imurointia kannattaa suosia kostealla luuttuamisen sijaan, sillä sokeritoukat nautiskelevat erityisesti juuri pestystä, vielä kosteapintaisesta lattiasta.
Sokeritoukka-ansa eli liima-ansa on sokeritoukkaloukku, mikä on varustettu liimalla. Liimalevyt on helppo asentaa, ja ne kannattaa sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joissa sokeritoukat usein oleskelevat.
MAINOSSokeritoukka on monesti sekoitettu lähisukulaiseensa, paperitoukkaan.
Nykyään myös paperitoukista tehdään paljon havaintoja, ja se on jo melko yleinen kutsumaton vieras kodeissamme.
Lähteet: hyönteismaailma.fi, Wikipedia, Tieteenkuvalehti, Kotiliesi, terontorjunta.fi
Kuvat: iStock