Näin lataat sähköauton kotona

Piha

Sähköauton lataaminen on omakotitalossa helppoa, kunhan varmistaa, että sähköjärjestelmät on mitoitettu riittäväksi eikä tulipalon vaaraa ole.

Sähköautoilusta kiinnostuneilla on valittavana täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja. Tässä jutussa ei kuitenkaan puhuta sähköautoista sen enempää, vaan keskitytään niiden lataamiseen – erityisesti kotona.

Sähköauton voi ladata monella tavalla ja monenlaisessa eri pisteessä niin julkisissa paikoissa kuin kotonakin. Tärkeää on, että latauspiste ja auton latausjärjestelmä sopivat yhteen.

Latauksessa käytettäviä pistokytkimiä on erilaisia. Tyyppi 2 mahdollistaa kolmivaihelatauksen ja yhä harvinaisemmaksi käyvä tyyppi 1 vain yksivaihelatauksen. Lisäksi on erityisiä pikalatauspistokytkimiä.

Uusissa Euroopassa myytävissä automalleissa suositaan tyypin 2 latausliitintä. Julkisiin latauspisteisiin tulee laittaa tyypin 2 latauspistorasia (2014/94/EU).

Koska liikenteessä on paljon tyypin 1 latausliittimellä varustettuja autoja, mutta julkiset latauspisteet on lähes aina varustettu tyypin 2 pistorasialla, autoilijalla pitää olla sopiva kaapeli takakontissa: kaapelin toisessa päässä on latauspisteeseen sopiva tyypin 2 pistotulppa ja toisessa päässä omaan autoon sopiva tyypin 1 tai tyypin 2 pistoke.

Markkinoilla on myös latauslaitteita, joissa on kiinteä kaapeli ja siinä joko tyypin 1 tai tyypin 2 latauspistoke.

– Kiinteäkaapelinen latauslaite säästää vaivaa ja hermoja. Kiinteä kaapeli on kätevä käyttää, eikä kukaan voi varastaa sitä. Sähköautoilun ikävä puoli on kuraisen kaapelin kanssa turaaminen, jos pitää kaivaa oma kaapeli takakontista, kertoo Vesa Linja-aho. Hän on sähköautojen asiantuntija ja Metropolia-ammattikorkeakoulun autoelektroniikan lehtori.

Hybridiauton lataus kotona

Hybridiauto käyttää sekä sähköä että perinteisempää polttoainetta, eikä jää tielle, vaikka lataus loppuisi.

Siinä on pieni akku, jonka saa helposti täyteen tavallisesta maadoitetusta pistorasiasta kotitalon seinästä. Kaikki ulkopistorasiat ovat tällaisia suko- eli suojakosketinpistorasioita. Latausvirtaa ei saa missään nimessä ottaa sisältä eikä jatkojohtoja tule käyttää. Esimerkiksi ennen vuotta 1997 rakennetuissa kiinteistöissä osa sisäpistorasioista voi olla maadoittamattomia.

– Pienessä akussa on vain noin 10 kWh:n kapasiteetti, eli vaikka lataisi kuinka pienellä virralla hyvänsä, sen saa täyteen muutamassa tunnissa, Linja-aho lupaa.

Kuitenkin, kun aloittaa sähköauton akun lataamisen oman talon sähköjärjestelmästä, pitää ehdottomasti varmistua sähkö- ja paloturvallisuudesta. Usein auton akkua ladataan yön aikana, eikä silloin huomaa, jos pistorasia roihahtaakin tuleen. Vaikka talon seinässä olisi tarvittava suko-pistorasia, se voi olla kulunut ja hapettunut tai muuten huonossa kunnossa ja aiheuttaa palovaaran.

– Vahva suositus, ja joidenkin vakuutusyhtiöiden vaatimus, on, että pistorasia pitää tarkastuttaa sähköalan asiantuntijalla, ennen kuin ryhtyy lataamaan siitä auton akkua. Pistorasia, joka kestää oksasilppurin käytön, ei välttämättä kestä auton latausta, Linja-aho sanoo.

– Paloriskin voi huomata itsekin kokeilemalla tunnin latauksen jälkeen pistorasiaa. Jos se kesällä tuntuu kädenlämpöistä lämpimämmältä, pitää tilata sähköasentaja vaihtamaan pistorasia. Uusi ja ehjä pistorasia ei kuumene lainkaan, eikä sen vaihtaminen edes maksa paljon.

Toinen paloturvallisuusriski on, että vanhemmissa omakotitaloissa pistorasian syöttökaapeli saattaa kulkea yläpohjan kautta ja kaapelin päällä on virheellisesti lämpöeristevillaa. Jos kaapeli alkaa kuumeta, tulipalon riski on todellinen – eikä kattorakenteissa kytevää paloa edes voi huomata ajoissa. Sähköasentaja pystyy varmistumaan kaapelin kulkureitin turvallisuudesta.

– Muutenkaan ei saa tehdä mitään ajastinvirityksiä tai käyttää jatkojohtoja. Autojen mukana tulee suko-latausjohto tai sitten sellainen tilataan luotettavasta verkkokaupasta, Linja-aho neuvoo.

Täyssähköauton lataus kotona

Täyssähköauton kotilataukseen tarvitaan enemmän kapasiteettia kuin hybridiauton lataukseen, koska sähkö on ainoa autoa liikuttava voima.

– Auto kuluttaa noin 20 kWh/100 km. Eli jos autolla ajaa 100 kilometriä päivässä, sen pitää olla tavallisessa pistorasiassa noin 10 tuntia. Tämä ei yleensä ole ongelma kenellekään, jos auton laittaa lataukseen iltayhdeksältä ja lähtee liikkeelle aamuseitsemältä, Linja-aho selittää.

Mutta jos ajettavaa onkin 200 kilometriä päivässä, suko-pistorasia ei riitä, koska auton pitäisi olla 20 tuntia johdon päässä eli suurimman osan vuorokaudesta.

– Jos auton saa lataukseen työpaikalla tai matkan varrella, ongelma ratkeaa. Jos ei saa, kotiin tarvitaan järeämpi latauspiste, Linja-aho selittää.

Sähköasentaja asentaa kotiin kiinteän latauslaitteen sähköauton tehokkaaseen lataukseen. Se on sähköasentajan ammattitaitoon kuuluvat työ: jos asentaja osaa asentaa kiukaan, hän osaa myös asentaa latauspisteen.

Kotilatauslaitteita saa hintaan noin 500–1 500 euroa. Linja-ahon mukaan esimerkiksi Webasto Pure -latauslaite maksaa tilauspaikan mukaan noin 500–700 euroa ja on yleensä varma valinta. Sille riittää kodin sähköjärjestelmässä A-tyypin vikavirtasuoja, joka on edullisempi kuin B-tyypin vikavirtasuoja.

Sähköasennusstandardi vaatii, että mikäli latauspisteessä ei ole sisäistä tasavikavirran tunnistinta, se pitää suojata B-tyypin vikavirtasuojalla, joka on kalliimpi kuin muuten vaadittava A-tyypin vikavirtasuoja. A-tyypin suoja maksaa muutaman kympin, mutta B-tyypin suoja useita satoja euroja. Tämä kannattaa huomioida hintoja verratessa.

– Kotilatauslaitteen asennuksen hinta vaihtelee maaseudun oman kylän sähkärin 100 eurosta kaupunkien 200–300 euroon. Jotkin firmat myyvät avaimet käteen -pakettia tonnilla, Linja-aho sanoo.

– Tämä tonni kattaa asennuksen hankalampaankin paikkaan – tavallaan helpon kiinteistön omistajat maksavat vaikeammat tapaukset.

Jos asennus on helpossa paikassa, suurin osa sähköurakoitsijan laskusta on matkakuluja. Jos taas latauslaite tulee paikkaan, johon pitää vetää kaapeli pääkeskukselta hankalasti, lasku on useamman satasen.

– Jos kaapelia kaivetaan maahan, hinta nousee tietenkin nelinumeroiseksi, Linja-aho huomauttaa.

 

↑ Tyypin 1 pistoke (vas.) ja tyypin 2 pistoke (oik.). Kuvat: Wikimedia Commons

Liittimen tyyppi

Sitten pitää vielä miettiä tyypin 1 ja 2 liittimiä, joista puhuttiin jo jutun alussa.

Latauslaitteita on kahdenlaisia: toisissa on kiinteä kaapeli ja toisissa pelkkä latauspistorasia. Jos kiinteäkaapelisessa kotilatauslaitteessa on tyypin 1 pistoke ja autossa tyypin 2 vastake, ei voi ladata eikä ole olemassa mitään sovitinta.

– Esimerkiksi Teslassa, Volkkarissa ja Jaguarissa on tyypin 2 liitin, jolloin sellaisten autojen omistajilla on kotona tyypin 2 liitin kaapelilataus. Jos kylään tulee kaveri, jolla on vanha Nissan Leaf tyypin 1 liittimellä, hän ei voi ladata autoaan tyypin 2 liittimessä, Linja-aho kertoo.

Jos haluaa varautua erilaisiin vieraisiin, voi ostaa latauspisteen, jossa ei ole kaapelia, vaan tyypin 2 pistorasia. Silloin autoilijan oma kaapeli sopii omaan autoon ja toinen aina pistorasiaan.

Jos haluaa ladata vaan omaa sähköautoa kotona, kannattaa hankkia latauslaite, jossa on kiinteä kaapeli. Se säästää vaivaa aika paljon.

– Nostetaan kaapeli pidikkeestä ja pistetään kaapeli autoon kiinni ja mennään sisälle, Linja-aho kuvailee.

Sähkönsyöttö riittäväksi

Kun liittimet ja kaapelit ovat selvillä, on vielä selvitettävä talon sähköjärjestelmän kapasiteetti.

Sähköautojen sisäiset laturit käyttävät latauksessa joko yksivaihe- tai kolmivaihevirtaa. Kolmivaihelataus vaatii, että autossa kolmivaihelaturi. Esimerkiksi Jaguarissa on vain yksivaihevirtalaturi, joten se ottaa vastaan vain yhden vaiheen virran, vaikka sen kytkisi kolmivaiheiseen latauspisteeseen.

Pienissä omakotitaloissa on yleensä 3 x 25 A ja sähkölämmitteisissä ja/tai isommissa omakotitaloissa 3 x 35 A -sähköliittymä.

Jos yrittäisi ladata autoa isommalla teholla kuin mitä talon järjestelmä sallii, sulakkeet palavat sähkökeskuksesta. Esimerkiksi jos auton laturi ottaisi 3 x 32 ampeeria, eli ladataan täydellä 22 kW:n teholla, mutta talossa on 3 x 25 ampeerin sähköliittymä, omakotitalon sähköliittymän kapasiteetti ei riitä ja pääsulakkeet palavat.

Näin ei kuitenkaan pääse käymään, koska asentaja ohjelmoi latauspisteeseen, paljonko siitä saa ottaa virtaa ulos.

– Nyrkkisääntönä voi sanoa, että melkein talo kuin talo kestää 1 x 16 ampeerin latauksen yöllä. Tämä tarkoittaa 230 V x 16 A eli 3,7 kilowatin lataustehoa. Jos auto on iltakuudesta aamukuuteen latauksessa, energiaa saadaan autoon 44 kilowattituntia, jolla ajaa jo kolmatta sataa kilometriä. Eikä monessa sähköautossa ole tuota suurempaa akkuakaan, joten tehokkaampi lataus on turha.

Jos talon kapasiteetti ei näytä riittävän, sähköasentaja voi tehdä kuormanohjauksen niin, että esimerkiksi sähköauto ei lataa, kun kiuas on päällä: lataus on siis tauolla saunoessa.

– Sähköurakoitsija tarvitsee tiedon siitä, kuinka paljon autolla ajetaan eli kuinka paljon ampeereja tarvitaan. Jos ei ajeta kovin paljon, 1 x 16 ampeeria riittää, eikä talon sähköjärjestelmä joudu äärirajoille, Linja-aho kertoo.

Haluatko kysyä sähköautoista?

STEKin sähköisen liikenteen asiantuntija vastaa sähköautoiluun liittyviin kysymyksiin osoitteessa https://stek.fi/kysy-sähköstä/


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

hybridiauto latausjärjestelmä latausliitin latauspiste STEK sähköauton akku sähköauton kotilataus sähköauton lataus Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry

Julkaisuun liitetty yritys

https://stek.fi/

Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tehtävänä on tuottaa, kerätä ja jakaa tietoa sähkön turvallisesta ja luotettavasta käytöstä, energiatehokkaista sähköistysratkaisuista sekä älykkäästä sähkön käytöstä.

Yhdistyksen jäsenistö koostuu valtakunnallisesti toimivista yhdistyksistä, jotka edustavat sähkö- ja elektroniikka-alalla toimivia liikeyrityksiä ja ammattiryhmiä.

Lue lisää: Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry