Kalliolle kukkivalle: Istuta unelmien kivikkopuutarha

Piha

Kuiva ja kivinen rinnetontti on otollinen paikka värikkäälle kivikkopuutarhalle. Sopivien kasvien ohella hyvän muotoiset kivet varmistavat lopputuloksen.

Onko tontillasi heinien valtaama karu kallio, rutikuiva rinne tai kenties rujolta näyttävä kivikasa? Onneksi olkoon – ne ovat kaikki täynnä potentiaalia! Pitkään luonnontilassa olleen kuivan paikan työstäminen uuteen uskoon tosin vaatii vaivannäköä, mutta satsaamalla niukkaan kasvualustaan ja lajivalintaan saat värikkään ja persoonallisen sekä ajan myötä myös helppohoitoisen kivikkopuutarhan.

Alppikatkero
Toukokuussa kukkiva alppikatkero (Gentiana acaulis) on kivikkotarhan timantti, jota kannattaa helliä muita kivikkokasveja ravinteikkaammalla kasvualustalla. Talvimärkyydestä pienikasvuinen alppikasvi ei kuitenkaan pidä.

Kivikkopuutarhassa läpäisevä maa on tarpeen

Valitse kivipuutarhallesi ympäristöään korkeampi paikka tai loivasti viettävä rinne, jossa kallio, kivet tai sora imevät auringon lämpöä ja luovuttavat sitä kasveille. Tasamaakaan ei ole huono vaihtoehto, mutta kivikkoa ei kannata perustaa keinotekoisesti tehtyyn täyttömaakumpareeseen, sillä sellainen on harvoin luontevan näköinen. Myös savimaa on kehno alusta, sillä kuivuessaan se halkeilee, on jäykkä ja liiaksi rikkakasveille mieleen.

Kivikkotarhaan kuuluvat kivet itseoikeutetusti. Jos niitä on enemmän kuin tarpeeksi, valitse vain parhaat murikat. Valmiiksi kuluneet, patinoituneet ja sammaloituneet kivet ovat hyviä, mutta ulkonäköäkin tärkeämpää on suuri koko.

Kivien välit myös luovat kasveille sopivia tiloja ja estävät niitä leviämästä. Lisäksi kivet sitovat maata sekä yöllä lämmittävät ja päivällä viilentävät sitä.

Sirpa Arolan usean aarin kivikkoa tukee kylmämuuri rinteen alaosassa.

Kivikko rinteessä

Kivipuutarhan teko alkaa oikeanlaisten järkäleiden haalimisella. Mynämäkeläinen Sirpa Arola on rakentanut kivikkotarhaansa maalaistalon pihapiiriin, moreeniharjanteeseen, jo noin kymmenen vuoden ajan ja on kehkeytynyt sinä aikana tehokkaaksi kivien metsästäjäksi.

– Aina kun jostain pilkistää lättänä tai muuten hyvän muotoinen kivi, kaivan sen ylös ja siirrän kivikkoon, hän kuvailee.

Sirpan mielestä puutarha täytyy aina luoda paikan lähtökohdat huomioiden. Hänen loivaan, kuivaan ja valmiiksi kivikkoiseen rinteeseensä onkin rakentunut tällä periaatteella uhkea kivikkokasvien kokoelma, jossa perennat kukkivat koko kesän vuoronperään.

Kivikkoa pitää kuosissaan alaosan kylmämuuri, jonka Sirpa rakensi etupäässä tontilla jo olleista kivistä. Kivikossa on kolme pengertä, joissa kuivaa sietävät havukasvit, perennat ja luonnonkasvit viihtyvät hyvässä sovussa. Terasseja erottavat aikojen saatossa pyöreiksi hioutuneet suuret kivet, mutta niiden lisäksi Sirpa on luonut pienemmillä kivillä kasveille erillisiä istutusalustoja.

Kivikko on laajenemassa yläosastaan mäntyjen katveessa. Ennen kuin Sirpa pääsee istuttamaan kasveja, vanhan laidunmaan heinikkoa täytyy selättää muutama vuosi.

– Olen asetellut heinien päälle sanomalehtiä, jotka olen kastellut läpimäriksi kottikärryissä.

Lehtien päälle Sirpa on kärrännyt 3–5 senttiä sepeliä. Maata kuopaistaessa lehtien rippeet tulevat näkyviin.

– Alusta lienee syksyllä istutuskunnossa.

Sirpan kalliopuutarhan kasveja
Sirpan kalliopuutarhassa perennat kukkivat koko kesän vuoron perään.

Yllä olevan kuvan kasvit:

1. kääpiövuorimänty
2. hanhenpaju
3. laakakataja
4. mäkitervakko
5. ketoneilikka
6. kissankäpälä
7. tunturipoimulehti
8. varputädyke
9. ranskantulikukka

Lue seuraavalta sivulta kuinka muutat kallioisen rinteen kivikkotarhaksi!

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

 

Tarharistikki Alppiasteri
Tarharistikki (Aubrieta x cultorum) on parhaimmillaan kivimuurien koristekasvina. Mätäsmäiset sini- tai punaliilat kukat loistavat toukokuussa. Alppiasteri kukkii pitkään auringon tai puolivarjon kivikoissa. Noin 20-senttinen perenna viihtyy kalkkipitoisessa, tuoreessa ja läpäisevässä maassa.

Kalliopohjainen kivikko

Jos tontillasi on kalliorinne ja haluat muuttaa sen kivikkotarhaksi, aloita työ painanteiden tutkimisella. Suurimpiin painanteisiin saat istutettua isokokoisia perennoja ja pensaita, pienissä koloissa menestyvät kuivuutta sietävät, kaikkein sitkeimmät kivikkoperennat.

Puhdista pahoin heinittyneet ja kivillä täyttyneet kallionkolot ja vaihda kasvualusta hyvin vettä läpäisevään hiekkapitoiseen multaan. Jos uusi kasvualusta on vaarassa liueta sadeveden mukana, kiinnitä se kallioon savipitoisella maalla. Savella vuorattu painanne sitoo maa-aineksen kallioon, lisäksi pohjalla oleva savikerros pidättää vettä ja on ravinteikas.

Syvimmät painanteet on hyvä myös salaojittaa laittamalla pohjalle soraa niin paljon, että liika vesi valuu pois.

 


Tuijan kivikossa tummanvihreät havukasvit korostavat värikkäästi kukkivia perennoja. Johtolajia kannattaa istuttaa 2–4 kappaletta samaan penkkiin.

Yllä olevan kuvan kasvit:

1. mänty (Pinus sylvestris)
2. sinikataja (Juniperus squamata ’Meyeri’)
3. juhannuspioni (Paeonia humilis flore plena)
4. pöytäkuusi (Picea abies ’Tabuliformis’)
5. kääpiöserbiankuusi (Picea omorika ’Nana’)
6. tuivio (Microbiota decussata)
7. rohtokataja (Juniperus sabina)
8. riippalehtikuusi (Larix kaempferi ’Blue Dwarf’)
9. riippanutkansypressi (Chamaecyparis nootkatensis ’Pendula’)
10. sinipallo-ohdake (Echinops bannaticus)
11. Tuntematon hopeanharmaakukkainen kurjenmiekka (Iris)
12. ruusuangervo (Spiraea japonica ’Froebelii’)
13. sammalleimu (Phlox subulata)

Kalliopoterot hyötykäyttöön

Voit myös valjastaa kalliopainanteet käyttöön Nousiaisissa asuvan Tuija Rytsälän tyyliin. Hän on perustanut havukasvivaltaisen kivikkotarhansa kalliorinteeseen valloittamalla kalliopoterot yksi kerrallaan lapion avulla.

– Seisoin lapion päällä, ja jos se upposi poteroon, paikka sopi mainiosti kivikkokasveille, hän selittää tekniikkaansa.

Tuija on kääntänyt heinätuppaat lapiolla ylösalaisin, sillä maatuva mätäs on kelpo ainesta kivikkokasveille. Päälle hän on lisännyt hiekkapitoista peltomultaa. Suurimmat kivenlohkareet hän on kaivanut havu- ja lehtipensaiden istutuspaikoilta, mutta kivikkoperennojen juuret ovat löytäneet pienetkin multapaikat kivien väleistä. Havukasvien kanssa Tuija on muutenkin tarkempi.

– Niillä on oltava vähintään 40 senttiä maata, muuten ne eivät talvehdi, tietää pari suurta laakakatajaa menettänyt kivikkotarhuri.

Yli 15 vuotta kallioista kivikkoa hoitanut Tuija myös huomaa nopeasti, jos perenna on väärässä paikassa.

– Jos kuiva jakso nuuduttaa kasvin, kun vieressä olevat muut lajit eivät ole tietääkseenkään, se saa lähteä.

Tällä hetkellä esimerkiksi jalopähkämö ja kultahelokki odottavat siirtoa kivikosta muhevampaan maahan. Tuija kehuu suurta kivikkoa helppohoitoiseksi, vain havukasveja hän on kastellut ensimmäisten vuosien ajan. Tuija ei myöskään lannoita tai kalkitse kasvejaan, sillä rehevä kasvu heikentää kukintaa ja talvehtimista. Suuritöisin hoitotoimi on vuorimäntyjen vuosikasvaimien leikkaaminen. Se on tehtävä kesäkuun alussa ennen kuin ne ehtivät puutua.

Tuija Rytsälän maalaistalon pihapiiriin ja sen yhdeydessä olevaan laajaan kivikkotarhaan voi tutustua sopimalla vierailusta etukäteen. Tiedustelut 040 567 3549, tuija@rytsalantila.net.

Seuraavalta sivulta löydät vinkkejä kivimuurin koloihin sopivista kasveista. 

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.


Harmaaseen graniittimuuriin sopivat hopeahärkki (Cerastium tomentosum) ja päivänkakkara (Leucanthemum vulgare). Talvimärkyydestä kärsivä loistosalviakin (Salvia x sylvestris) viihtyy kuivassa muurissa.

Muurit kukkimaan

Luonnonkivi- tai graniittimuurit ovat usein kauniita sellaisenaan, mutta kasvitettuina ne saavat väriä ja elävyyttä, mikä ehostaa niiden ilmettä entisestään.

Muuria, joka on koottu ilman muurauslaastia, kutsutaan kylmämuuriksi. Se perustetaan aina routimattoman maakerroksen päälle. Asenna alin kerros seulotun soran tai sepelin päälle ja kokoa sen jälkeen muuri kerroksittain. Isoimmat raot kannattaa tiivistää pienemmillä kivillä. Muurin on kallistuttava vähintään 15 astetta, jotta siitä tulee vakaa. Seuraa etulinjan kallistusta taaksepäin linjalangalla tai vesivaa’alla ja muurin kohotessa täytä sen taustaa hiekalla ja soralla.

Joustavan rakenteensa ansiosta kylmämuurit kestävät pienet routanousut, ja vaurioiden korjaaminen on suhteellisen yksinkertaista. Ilman laastia ladottu muuri tarjoaa myös parhaat koloset kivikkokasveille, jotka viihtyvät äärimmäisen kuivassa ja kuumassa.

 

Kivikkokilkka Päivänkakkara
Kivikkokilkka (Cymbalaria pallida) viihtyy lähes olemattomissa koloissa. Päivänkakkara ojentaa kukkavartensa pystysuorasta muurista kohti taivasta.

Lajeja muurin koloihin

Täytä muurin raot savipitoisella hiekkamullalla niin syvälle kuin mahdollista ennen kasvien istuttamista. Jos muurisi on auringonpaisteessa koko päivän, valitse sinne paahteisen kivikon lajeja. Sopivia vaihtoehtoja ovat tarharistikit (Aubrieta x cultorum), kaukasianpitkäpalko (Arabis caucasica), karpaattienkello (Campanula carpatica), neilikat (Dianthus), rikot (Saxifraga), ajuruohot (Thymus) ja maksaruohot (Sedum).

Puolivarjoisassa paikassa voit istuttaa koloihin esimerkiksi kivikkokilkkaa (Cymbalaria pallida), muurikelloa (Campanula portenschlagiana) tai keltakukkaista kamtšatkanmaksaruohoa (Sedum kamtschaticum). Täysin siimeksessä viihtyvät muun muassa raunioiset (Asplenium) ja monet saniaiset.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Katso lisää inspiroivia kuvia kalliopuutarhoista seuraavalta sivulta! 

 

 

Asettele pyöreät maakivet niin, että ne estävät sadeveden virtaamisen ja ohjaavat kosteuden kasvien juurille.  Kääpiökurjenmiekka
Asettele pyöreät maakivet niin, että ne estävät sadeveden virtaamisen ja ohjaavat kosteuden kasvien juurille. Matalien havujen seassa loistaa kääpiökurjenmiekka (Iris pumila), joka kasvaa vain 10–15 sentin korkuiseksi.

 

Talvisaippo Rantalaukkaneilikka
Talvisaippo (Iberis sempervirens) pitää lämpimistä ja karuista paikoista, joissa se myös talvehtii parhaiten. Rantalaukkaneilikka (Armeria maritima) on vaatimaton maaperän suhteen ja sietää myös suolapitoista maata.

 

Partamehitähti Levisia
Sorapinta edistää kivikkokasvien, kuten pian kukkimaan ryhtyvän partamehitähden (Sempervivum ciliosum), kasvua. Istuta mehikasveihin kuuluva levisia (Lewisia Cotyledon-ryhmä) aurinkoiseen paikkaan, jossa vesi ei seiso.

Verikurjenpolvi
Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) menestyy muuripuutarhan suurissa koloissa.

Ajuruohoja Piikkiön tutkimusaseman koekentällä.
Ajuruohoja Piikkiön tutkimusaseman koekentällä. Kuva Eeva-Maria Tuhkanen.

 

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Julkaisuun liitetyt avainsanat:

kasvit kivikkopuutarha kukat kukka puutarha puutarhanhoito

Ei liitettyjä avainsanoja.