Kodin ötökät ovat aina ikäviä, vaikka ne olisivat vaarattomiakin. Jouni Siltala, tekninen päällikkö tuholaistorjuntaan erikoistuneesta Rentokil Initial Oy:stä kertoo, että kodin yleisimpiä tuholaisia ovat sokeritoukat, turkiskuoriaiset, muurahaiset sekä elintarvikkeista tavattavat jauhokoisat ja riisihäröt.
Suomalaisten vaivoiksi ovat viime vuosina palanneet myös torakat ja luteet, vaikka luulimme jo päässeemme niistä eroon.
– Ne ovat kodin tuhohyönteisistä vaarallisimpia, sillä ne lisääntyvät ja leviävät nopeasti. Torakat levittävät tauteja ja luteet imevät ihmisistä verta, Siltala sanoo.
MAINOSVanhaa kotimaista russakkakantaa ei Siltalan mukaan enää ole jäljellä, vaan nykyiset torakat ovat kaikki ulkomaan tuliaisia. Valitettavasti ne ovat onnistuneet kotiutumaan ja luomaan suomalaisia sukupolvia.
Torakat tulevat Suomeen useimmiten matkalaukun kyydissä. Torakoista ja luteista pääsee eroon, kun vie matkalaukun saunaan 60–80 asteen lämpöön.
MAINOS– Laukku täytyy pitää ehdottomasti kiinni, jotta tuholaiset eivät pääse laukusta ulos. Vartin käsittelyn jälkeen laukku avataan ja lämpökäsittelyä jatketaan.
Jos epäilet luteiden pureskelevan sinua yöllä, kurkista sängyn alle. Kuulakärkikynän jälkiä muistuttavat punaiset tai mustat pisteet sängynjalan ja sängyn yhtymäkohdassa ovat merkkejä luteiden vierailuista.
– Luteista on aika toivotonta päästä omin konstein eroon, jos ne ovat päässeet rakenteisiin. Kannattaa kutsua ammattilainen apuun, Siltala neuvoo.
MAINOSParas tapa pitää elintarvikkeita pilaavat tuholaiset poissa on siivota keittiön komerot säännöllisesti. Heitä vanhoiksi menneet jauhot, leseet ja myslit pois.
– Monissa jauhoissa on elintarviketuholaisten munia, ja kyllä ne jossakin vaiheessa aina kypsyvät, Siltala varoittaa.
Jos ostat ulkomailta mausteita, pane ne kotiin palattuasi muutamaksi päiväksi pakastimeen.
MAINOS
Russakka: 12 – 15 mm pitkä. Väriltään ruskea. Keskiruumiissa 2 tummaa raitaa. Siivet ovat kummallakin sukupuolella koko ruumiin mittaiset tai hieman pitemmät.
Tekstiilien kimppuun käyvät erilaisten kuoriaisten (esimerkiksi vyöihrakuoriaisten ja pilkkuturkiskuoriaisten) ja koiperhosten toukat. Koiperhosen toukkien kimppuun voi käydä aerosolien ja koitablettien kanssa. Vyöihrakuoriaisista pääsee eroon yksinkertaisesti nostamalla ne ulos talosta.
– Jos niitä tulee laumoittain sisään, on selvitettävä, mikä niitä aiheuttaa. Todennäköisesti jossakin on linnun- tai ampiaisenpesä tai kuolleita raatoja, joissa vyöihrakuoriaiset viihtyvät. Ongelma poistuu, kun pesät ja raadot hävitetään.
Vyöturkiskuoriaisten ja pilkkuturkiskuoriaisten hävittäminen vaatii torjunta-ainekäsittelyä viikon välein, jotta kaikki kehitysasteet saadaan tuhottua. Jos ötököitä ilmaantuu aina lisää, kannattaa pyytää ammattilaiset apuun, sillä heillä on käytössään pitempivaikutteisia aineita.
Jos säilytät kotona vanhoja mattoja, ryijyjä tai muita tekstiilejä, tutki varastot kerran vuodessa ja katso onko tekstiileissä reikiä tai muita jälkiä tuholaisten vierailuista.
– Vanha hyvä tapa säilyttää tekstiilejä on viedä ne kylmälle ullakolle, Jouni Siltala opastaa.
Hopeinen, pieni ja vikkelä eläin kylpyhuoneessa on todennäköisesti sokeritoukka. Se viihtyy kosteassa ja livahtaa sisään kosteiden tilojen läpivientien kautta. Jos otuksia vilisee kylpyhuoneessa paljon, kannattaa selvittää, onko tiloissa kosteusongelma.
Lue myös: Sokeritoukka on ikävä, mutta harmiton kiusankappale
Vaikka paperitoukka muistuttaa sokeritoukkaa, sen torjunta on usein haastavampaa. Tämä johtuu siitä, että paperitoukka viihtyy kosteuden lisäksi myös kuivassa ympäristössä eli sen elinympäristöksi kelpaa koko koti – tai koko rakennus.
Paperitoukka syö esimerkiksi paperia, kirjoja, valokuvia, vehnäjauhoja ja kuivaruokaa. Se mussuttaa jopa sellofaania, koska kaikki selluloosapohjainen sopii sen ravinnoksi.
Torjuntatoimiin kannattaa ryhtyä heti, kun näkee ensimmäisen paperitoukan. Ne eivät lisäänny kovin nopeasti, mutta jos populaatio pääsee kasvamaan ja leviämään, torjunta vaikeutuu. Parhaat torjuntakeinot ovat tehokas imurointi ja liima-ansat, joita käytetään myös sokeritoukilla.
Muurahaisista pääsee yleensä eroon levittämällä torjunta-aineita tai syöttejä niiden kulkureiteille. Poikkeuksena on faaraomuurahainen, parin millimetrin pituinen keltainen otus, joka on tullut Suomeen ulkomailta.
Faaraomuurahaisia ei saa myrkyttää, sillä se vain pahentaa ongelmaa. Jos muurahaisia on vain muutama, Siltala neuvoo pyydystämään ne liimatarra-arkilla, jonka päälle asetetaan tuore maksanpalanen houkuttimeksi. Jos muurahaisia on paljon, soita tuholaistorjujalle. Kodin ötökät saa kyllä häädettyä.
Lue myös: Muurahaisia sisällä? Näin karkoitat muurahaiset kodista
Tuholaistorjunnassa on Jouni Siltalan mukaan neljä vaihetta: estäminen, rajoittaminen, hävittäminen ja seuranta.
– Estäminen on tärkein vaihe, sillä silloin säästetään ympäristöäkin myrkyiltä ja kemikaaleilta.
Muurahaisongelmaa voi torjua etukäteen esimerkiksi siten, ettei istuta talon seinustalle kasveja. Kirvojen kanssa symbioosissa elävät sokerimauriaiset tekevät pesänsä kirvoja vilisevän kasvin alle maahan, ja kun kevätaurinko alkaa lämmittää talon seinustaa, ne alkavat nousta kohti lämpöä.
– Koska ulkona onkin vielä kylmä, muurahaiset päätyvät sisätiloihin, Siltala sanoo.