Kipsilevy on monikäyttöinen rakennusmateriaali

Kipsilevy on seinien, kattojen ja lattioiden verhousmateriaali, jota on helppo työstää. Se on edullinen rakennusmateriaali, joka soveltuu niin uudisrakentamiseen kuin remonttikohteisiinkin. Kipsilevyt ovat tukevia, eivätkä muuta muotoaan vuosien saatossa.

Kipsilevy, eli saneerauslevy, eristää ääntä ja lisää paloturvallisuutta väliseinissä rajoittamalla tulen leviämistä kipsikiveen sitoutuneeseen kideveden ansioista.

Kipsilevy on luonnollinen rakennusmateriaali, jonka ydin on kipsikiveä ja pinta kierrätyspaperista valmistettua kartonkia. Yksittäisen levyn painosta suurin osa on kipsiä.

Kipsilevyn kosteuspitoisuus vaihtelee ilman kosteuden mukaan, eli kun ilmassa on paljon kosteutta, kipsilevyn kosteusprosentti nousee, ja kuivalla kelillä sen kosteusprosentti taas pienenee.

Kosteuteen reagoiminen kannattaa muistaa myös rakentaessa: sateeseen jääneitä saneerauslevyjä ei pidä asentaa märkänä, mutta niitä voi mahdollisesti kuivatuksen ja tarkan syynin jälkeen käyttää.

Kipsilevy – eli gyproc- tai kyproc-levy – sopii verhousmateriaaliksi kattoon, väliseiniin ja lattioihin.

Seinissä kipsilevy asennetaan runkotolppien ja eristeiden päälle. Rungon voi tehdä puurimoista tai teräsrangoista; teräsrunkoisen seinän pystyttäminen on nopeampaa mutta vaatii erikoistyökaluja.

Kattoon kipsilevyt ruuvataan suoraan vanhan puukaton pintaan tai koolauksiin. Lattiaan kipsilevyt ruuvataan koolauksiin lattialämmityksen, äänierityksen ja pintamateriaalien alle.

Kipsilevyn työstäminen on helppoa, sillä sopivia palasia saa katkottua paksuteräisellä mattopuukolla. Sitä ei siis tarvitse sahata. Tavallisen sisäverhouskipsilevyn saa poikki myös painamalla sitä leikkauskohdasta pöydän reunaan, mutta esimerkiksi kuitukipsilevyyn tarvitaan saha.

Sisäverhouslevyjen näkyviin jäävä pinta on yleensä ohennettua pitkiltä sivuilta. Levyt asetellaan seinään ohennetut viistereunat vastakkain, jotta saumakohta on helppo tasoittaa.

Levyjen pitkillä sivuilla on usein myös printattu levytyypin lyhenne ja valmistusajankohta, eli päivämäärä ja kellonaika. Levyjen taustapuolelle taas on merkitty keskelle levytyyppi, hyväksynnät, levytyyppi ja myös valmistusaika. (lähde: Gyproc)

Kipsilevyyn käytetään tietynlaisia kipsilevyruuveja. Niiden kannassa on kaareva alapinta, joka ei revi pahvia rikki.

Runkomateriaali, johon kipsilevy kiinnitetään, vaikuttaa ruuvien valintaan: tarvitaanko ruuvit metalli- vai puurankaa varten? Yleensä harvakierteisiä ruuveja käytetään puurunkoon ja tiuhakierteisiä ruuveja peltirunkoon.

Jos vain mahdollista, kannattaa käyttää seinissä ja katoissa mahdollisimman pitkiä kipsilevyjä, jotta saumoja tulee vain vähän.

Kahden kipsilevyn väliset saumat vahvistetaan saumanauhalla.

Ruuvien jättämät kolot tasoitetaan samoin, kuin rakentamisen tohinassa syntyneet pienet kolhut. Tasoitteen annetaan kuivua ja se hiotaan ja hiontapöly pyyhkäistään pois.

Sen jälkeen kipsilevyn päälle voi maalata tai tapetoida haluamansa ilmeen.

Jos kipsilevyyn on tullut reikä, se on mahdollista paikata. Ensiksi siisti vaurioitunut kohta mattoveitsellä ja hio reunat kevyesti hiomapaperilla. Seuraavaksi poista pöly ja rasva maalinpesunesteellä. Kun pinta on puhdas ja pölytön, paina reiän päälle liimapinnalla varustettu, rei´itetystä alumiinista ja lasikuituverkosta valmistettu kipsilevypaikka.