Pergola pihalle? Tee se itse!

Pergola tarkoittaa perinteisessä mielessä pylväskäytävää, jota koristavat köynnökset ja muut kasvit.

Yksinkertaisimmillaan pergola koostuu kahdesta lähekkäin seisovasta tolpparivistä, jotka on yhdistetty toisiinsa pitkittäisillä palkeilla ja poikittaisilla lankuilla.

Pergolan voi rakentaa aivan talon yhteyteen tai kauemmaksi esimerkiksi keittiöpuutarhan viereen tai pihan reunaan.

Pergolan rakentaminen ei yleensä edellytä rakennuslupaa, kun se rakennetaan talon yhteyteen, mutta asia kannattaa tarkistaa kotikunnan rakennustarkastajalta. Ennen perustusten tekoa on fiksua rakennuspaikan routasyvyys. Routasyvyydestä maakunnittain löytyy lisää tietoa Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.

Pergolaa suunnitellessa on hyvä miettiä, millaisia kasveja siihen halutaan. Näin pergolan korkeus, tolppavälit ja kattolaudoitus voidaan sovittaa kasvien mukaan.

Jos esimerkiksi haluaa istuttaa tolppien väliin hedelmäpuista säleikön, tolppien väli on alle neljä metriä. Jos haluaa tuuhean klematis- tai sinisadekaton, kattolaudat asetetaan tiheämpään.

Pergolan voi rakentaa myös terassille ja talon viereen niin, että tolpparivin kohdalla on seinä.

Maanvarainen terassi sopii pergolan pohjaksi, koska siitä tulee tukeva rakenne. Pergolan voi rakentaa omaksi kokonaisuudekseen tai yhdistää suurempaan terassikokonaisuuteen.

Pergolan rakentaminen terassille alkaa määrittelemällä pergolan sijainti terassilla ja koko. Jos tietää jo terassia rakentaessaan, että aikoo tehdä myös pergolan, kannattaa asettaa pääpalkit ja välipalkit siten, että niihin voi kiinnittää pergolan pystytolpat.

Pergoloissa ei Etelä-Euroopassa yleensä näe rakennettua kattoa, koska lämpimässä ilmanalassa suojaksi riittävät köynnöskasvien lehdet ja tuulenvire on tervetullut.

Suomen oloissa pergolan katoksi sopii valokate, joka antaa sateensuojaa mutta päästää auringon valon kasveille. Suomen ilmastossa kannattaa myös harkita ainakin yhtä tuulelta ja sateelta suojaava seinää.

Pergola tehdään yleensä puusta – halvemmasta mäntypuutavarasta tai kalliimmasta jalopuusta. Pergolan voi myös tehdä teräksestä tai betonista, vaikka puu lienee ainakin tee itse -rakentajalle luontevin vaihtoehto.

Kestopuu ja lämpökäsitelty puu ovat parhaimmat ja kestävimmät materiaalivaihtoehdot, koska ulkona puu joutuu alttiiksi erityisesti kosteudelle ja auringon ultraviolettisäteilylle. Se voi joutua myös kosketuksiin maan kanssa.

Oikein pintakäsiteltynä myös tavallinen puutavara soveltuu pergolan rakentamiseen, koska väljät rakenteet pääsevät kuivumaan. Jos puu joutuu suoraan maakosketukseen, kannattaa käyttää A-luokan painekyllästettyä puutavaraa.

Lämpökäsitellyn ja painekyllästetyn puutavaran kiinnitykseen kannattaa käyttää ruostumattomasta tai haponkestävästä teräksestä valmistettuja kiinnikkeitä. Erityisen tärkeää on, että kaikki käytettävät ruuvit, naulat ja kiinnikkeet ovat keskenään samaa materiaalia.

Pergola ei kärsi kosteudesta niin kuin kuin tiivis aita tai puuseinä, sillä tuuli pääsee kuivattamaan sen rakenteita.

Auringon ultraviolettisäteily kuitenkin harmaannuttaa puutavaraa, vaikka se olisi painekyllästetty ja lämpökäsitelty. Oikeanalainen pintakäsittely estää harmaantumista.

Puuöljyt, kuultavat ja peittävät puunsuojat sekä ulkokäyttöön tarkoitetut maalit soveltuvat puisen pergolan pintakäsittelyyn. Homekasvu voi ehkäistä käsittelemällä pinta homeenestoaineella. Vuosittainen hoitokäsittely auttaa pitämään pergolan kunnossa vuosikausia.

Puiden päät kannattaa maalata tai käsitellä puunsuojalla erityisen huolellisesti, jotta sadevesi ei pääse imeytymään puun sisään.

Avoimen päät voi myös suojata metallisilla tolpanhatuilla tai sahata tolppien päät viistoiksi, jotta sadevesi valuu niiden päältä.

Pergolan lattian voi tehdä asentamalla valmiit puiset pihalaatat suoraan tiivistetylle sora-alustalle vieri viereen. Lattialaudoituksen voi myös rakentaa paikalleen puurungon päälle.

Pergolan tekemisessä voi hyödyntää kulmarautoja ja naulauslevyjä. Raudat voi myöhemmin maalata samalla värillä kuin pergolan puuosat.

Jos taitoa riittää, pergolan voi tehdä myös puusepänliitoksilla. Tällöin tehdään yhteensopivat lovet tolppien yläpäähän sekä palkkeihin, ja pitkittäinen palkki voidaan ruuvata kiinni tolppien yläpäähän tehtäviin loviin.

Köynnöskasvit suojaavat auringolta ja tekevät pergolasta rehevän ja upean näköisen. Ajan oloon köynnökset muodostavat vehreän katon pergolaan, jos säät suosivat ja kasvi viihtyy paikassaan.

Pergolaan kannattaa valita nopeasti kasvavia kasveja, jotka tarttuvat kiinni rakenteisiin ja kasvavat tiiviisti yhteen. Viiniköynnökset ovat tällaisia kasveja.

Jotkin köynnöskasvit kaipaavat tukilankoja tai -verkkoja, kuten tuoksuköynnöskuusama, jonka versoissa ei ole pintoihin tarttuvia väkäsiä. Kärhön lehdet kietoutuvat pergolan ympärille, mutta sen kasvu hyötyy tukilangoista.